Sylvia-myrsky kaatoi tiistaina yksittäisiä puita, mutta laajemmilta metsätuhoilta on tiettävästi vältytty.
Metsäkeskuksen valmiuspäällikön sijainen Jussi Pasanen kertoo STT:lle, että heille ei ole ilmoitettu laajemmista metsävahingoista. Metsien tilanne varmistunee lähiviikkojen aikana, kun metsänomistajat ja metsäalan toimijat liikkuvat metsissään.
Pasasen mukaan tuulen suunta auttoi siinä, ettei metsävahinkoja juuri syntynyt. Tuulet puhalsivat ainakin hänen kotiseudullaan Etelä-Pohjanmaalla etelästä ja lounaasta.
– Puut ovat tottuneet etelän ja lännen suunnasta tulevaan tuuleen. Ne kestävät sitä aika hyvin, koska se on yleensä vallitseva tuulensuunta, Pasanen sanoo.
Lue myös: Miksi Sylvian puhti hiipui, vaikka ennusteissa maalailtiin rajumpaa myrskyä? Meteorologi: ”Pikemminkin tuntien kanssa pelaamista…”
Kovimmissa puuskissa tuulet puhalsivat tiistaina maa-alueilla reilut 20 metriä sekunnissa, mutta varsinaiset myrskytuulet jäivät merelle. Myrskyn määritelmä täyttyy, kun kymmenen minuutin keskituuleksi on mitattu vähintään 21 metriä sekunnissa.
Pasasen mukaan puiden kaatuminen laajalta alueelta vaatii yleensä 20–25 metriä sekunnissa olevan tuulen nopeuden. Tuulituhoille alttiita alueita ovat lähiaikoina voimakkaasti harvennetut metsät ja hakkuuaukeiden reunalla olevat puut.
Paula-myrsky kaatoi laajalti puita
Yksittäisistä kaatuneista puista on jopa pientä hyötyä metsälle.
– Yksittäisiä kaatuneita puita ei yleensä lähdetä noutamaan, vaan ne muodostavat lahopuuta metsään. Se on nykymetsänhoidon mukaista toimintaa, koska lahopuut lisäävät metsän monimuotoisuutta.
Pasasen mukaan viimeksi myrsky aiheutti Suomessa laajoja metsävahinkoja pari vuotta sitten, jolloin Paula-myrsky kaatoi puita kymmenien hehtaarien alueilta Koillismaalla. Tuolloin tuulet puhalsivat kovimmillaan yli 40 metriä sekunnissa.
8:25
Mitä tapahtui monta päivää rummutetulle myrskylle? Näin vaikeaa rajuilman ja ukkosten kehittymistä on ennustaa – meteorologi Aleksi Jokela kertoo videolla.