Sateet ja ukkoset ovat tänään jääneet ennakoitua vaisuimmiksi, mutta Sylviaksi nimetty myrsky on silti kaatanut puita ja aiheuttanut sähkökatkoja varsinkin maan etelä-, länsi- ja keskiosissa.
Pelastuslaitoksilla on ollut satoja vahingontorjuntatehtäviä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Hätäkeskuslaitos ilmoitti aamupäivällä hätänumeron ruuhkautumisesta.
MTV Uutisten meteorologi Aleksi Jokela kertoo, että voimakkaita laajoja matalapainemyrskyjä esiintyy kesäisin hyvin harvoin.
– Esimerkiksi heinäkuussa vain kerran kymmenessä vuodessa. Eikä elokuussakaan, varsinkaan näin alkupuoliskolla joka vuosi.
Sääkartoilta nähdään, että matalapaine kattaa käytännössä koko pohjoisen Euroopan.
Kovista tuulista ja tuhoista huolimatta meteorologi sanoo, ettei Sylvia ollut mitenkään erityisen voimakas myrsky.
Laajat puutuhot selittyvät sillä, että kesäaikaan lehdessä olevien puiden juuret eivät ole jäätyneinä maassa ja puut kaatuvat pienemmässäkin myräkässä. Puissa on siis kesäisin enemmän pinta-alaa, mihin tuuli voi tarttua, kun taas talvella tuuli pääsee puhaltamaan paljaiden oksien läpi.
– Talvisin esiintyy paljon voimakkaampia myrskyjä. Nyt Hangossa mitattiin 22,5 metriä sekunnissa keskituulen nopeudeksi ja puuskissa oli kovimmillaan rannikolla 29 metriä sekunnissa.
– Mutta maalla puuskat ovat jääneet nipin napin parin kymmenen rajalle, paikoin etelässä ja lännessä esiintyi myrskypuuskia.
8:25
Mitä tapahtui monta päivää rummutetulle myrskylle? Näin vaikeaa rajuilman ja ukkosten kehittymistä on ennustaa – meteorologi Aleksi Jokela kertoo videolla.
Vaikeita ennustettavia
Rajuimmat ennusteet myrskyn voimasta eivät toteutuneetkaan, miksi?
Jokelan mukaan ukkosten ennustaminen on ylipäätään vaikeaa, varsinkin ennen kuin ne ovat syntyneet.
– Kun rajunilma kehittyy, on pikemminkin tuntien kanssa pelaamista ennustamisessa kuin päivien. Potentiaalisesti vaarallista säätä pystytään ennustamaan, ja ilmakehässä on monta elementtiä, joiden pitää osua kohdallaan, jotta rajuilma pääsee kehittymään.
Jokelan mukaan Sylvialta voimaa vei se, että myräkkä saapui Suomeen päivää myöhemmin kuin aiemmin ennustettiin, ja se menetti yön aikana voimaansa.
– Tärkein elementti on aurinko. Lämpötilaerot ilmakehässä ja rintama-alueella eivät olleet tarpeeksi suuria rajujen rintamaukkosten kehittymiseen.
– Ylipätään etelästä kesällä saapuvat rintamat ja sääilmiöt ovat hyvin vaikeasti ennustettavissa jopa yhden vuorokauden päähän siitä, kun ne tapahtuvat, meteorologi kertoo.
Juttua päivitetty 21.05 klo 21:04: Lisätty tarkennus siitä, miksi puita kaatuu helpommin kesäisin kuin talvisin.