Sienien satokausi on tänä vuonna alkanut tavallista aikaisemmin. Metsistä löytyy nyt runsaasti kantarelleja ja tatteja, mutta myös muita hyviä ruokasieniä. Parhaat sienisaaliit löytyvät rehevistä metsistä.
Metsiin kannattaa nyt suunnata sienikorin kanssa. Täytettä koriin löytyy varmasti.
– Tänä vuonna sienikausi alkoi mielestäni poikkeuksellisen aikaisin. Tuossa heinäkuun loppupuolella alkoi näkyä tosi isoja tattisaaliita ihmisillä eri puolilla Suomea, sanoo biologi ja sieniasiantuntija Jarkko Korhonen.
Haisuhaperot ovat kirpeitä eikä niitä suositella Suomessa ruokasieniksi.
Kirpeitä haisuhaperoita on nyt paljon
Jo lyhyellä sieniretkellä Espoon Korpilammen maastosta löytyy monta hyvää ruokasientä: sinileppärousku, lehtopunikkitatti, kantarelli.
Tänä vuonna näyttää kasvavan erityisen paljon kloorinhajuisia haisuhaperoita. Maultaan sieni on hyvin kirpeä ja kirpeyden poistaminen vaatisi monta keittokertaa tai pitkän liotuksen.
– En voi omasta puolestani suositella sitä ruokasieneksi, mutta tiedän, että esimerkiksi Venäjällä se on suosittu marinointisieni, huomauttaa Korhonen.
Kehnäsieni on herkullinen ruokasieni.
Seitikkeihin kuuluva kehnäsieni on oiva ruokasieni
Sen sijaan kehnäsieni on herkullinen ruokasieni, jolla on selvät tuntomerkit: hunajanruskea lakki, jonka pinnalla vähän violettia, sormusmainen rengas jalassa ja sen päällä revontulikuvio.
– Se on kaunis, mieto sieni, joka kuuluu seitikkeihin, mutta sitä ei tarvitse pelästyä. Se ei näytä yhdeltäkään myrkylliseltä seitikiltä. Meillä on 600 seitikkilajia ja niistä vain yksi on tappavan myrkyllinen, tietää Korhonen.
Korhosella on myös suosikkiresepti kehnäsienen valmistukseen.
– Lakin täytän tuorejuustolla ja parhaana päivänä saattaisin kietaista pekonia ympärille. Sen jälkeen grilliin tai uuniin paistumaan.
Sieniasiantuntija Jarkko Korhonen löysi sinileppärouskun.
Rehevistä metsistä löytyy nyt sieniä
Jos ei ole jo löytänyt omaa salaista sienipaikkaa, kannattaa hakeutua reheviin metsiin.
– En lähtisi vielä kuiville mäntykankaille tässä vaiheessa kautta. Lähtisin rehevämpiin metsiin, missä on kuusta, ehkä koivua ja haapaa seassa, luonnehtii Korhonen hyvää sienimetsää.
Tuoksuorakas ei ole ruokasieni, mutta se soveltuu värjäämiseen.
Hajukin on tärkeä sienten tunnistamisessa
Hajulla on ulkonäön lisäksi tärkeä merkitys sienten tunnistamisessa. Esimerkiksi marsipaanilta haiseva tuoksuorakas ei ole ruokasieni, mutta soveltuu hyvin värjäämiseen. Se, jatkuuko sienikesä hyvänä, riippuu täysin säätilasta.
– Jos sateita ja helteitä vuorottelee, niin uskoisin, että sienikausi säilyy hyvänä, toteaa Korhonen.