Metsätalous rehevöittää vesistöjä selvästi enemmän kuin on aiemmin luultu – syypäänä osittain ojitetut suoalueet

Metsätalouden osuus vesistöjä rehevöittävästä ravinnekuormituksesta on selvästi aiempaa suurempi, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (Syke) esittävät uudessa arviossaan.

Arvion mukaan metsätalouden osuus typen kokonaiskuormituksesta on noin 16 prosenttia eli 7 300 tonnia vuodessa. Luku on yli kaksi kertaa suurempi kuin aiemmin käytetty vuosiarvio eli 3 250 tonnia.

Myös metsätalouden fosforikuormituksen arvio on lähes kaksinkertaistunut. Metsätalous on vastuussa 440 fosforitonnista vuodessa, mikä vastaa neljännestä koko fosforikuormituksesta.

Tutkimuskeskusten mukaan uusissa kuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus. Metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus on suurinta Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä on paljon ojitettuja soita.

– Kuormituksen alueelliset erot tulisi ottaa entistä paremmin huomioon metsätalouden harjoittamisessa ja vesiensuojelussa, Luken tutkimusprofessori Leena Finér sanoo tiedotteessa.

Metsäojituksen on oletettu aiheuttavan ravinnekuormitusta kymmenen vuoden ajan, mutta uusien tulosten mukaan kuormitus jatkuu pidempään.

Typpikuormat nousussa, fosfori laskussa

Vaikka metsätalouden osuus ravinnekuormituksesta on kasvanut, ei luonnonhuuhtouman ja metsätalouden yhteenlaskettu kuormitus ole uudessa arviossa kasvanut aiemmista.

Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia ja fosforin kokonaiskuormitukseksi 1 760 tonnia.

Tutkimushankkeen mukaan metsistä tuleva fosforikuormitus on vähentynyt viime vuosina, mikä johtunee suometsien fosforilannoituksen loppumisesta. Sen sijaan valumavesien typpi- ja hiilipitoisuuksissa on pitkällä tarkasteluvälillä havaittu nousua.

Lue myös:

    Uusimmat