Suomen metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Itse asiassa ne muuttuivat päästölähteeksi jo vuonna 2021. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tällä viikolla julkaisemista kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedoista.
– Tämä on ihan kauhea tilanne Suomen ilmastotoimien kannalta, meidän EU-sitoumusten kannalta, mutta myös monimuotoisuuden ja kestävän metsänhoidon kannalta, puuskahtaa emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. Ollikainen on myös Suomen ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja.
Hakkuut lisääntyneet ja maaperäpäästöt kasvaneet
Syitä metsien muuttumiseksi päästölähteeksi on monia. Luonnonvarakeskuksen mukaan puuston kokonaisbiomassan eli lehtien, oksien, runkojen ja juuriston kasvu on pienentynyt. Hakkuut ovat kasvaneet: nyt puuston kasvusta noin 90 prosenttia kuluu hakkuisiin ja luonnonpoistumaan kun 2010-luvun alussa luku oli reilut 70 prosenttia.
– Taustalla ovat ennen muuta todella suuret hakkuumäärät. Ne hipovat jo 80 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa, suurimmillaan 78 kiintokuutiota, keskimäärin noin 74 kiintokuutiota vuosina 2016-22. Suurin kestävä hakkuutaso ylitetään melkein koko Etelä- ja Keski-Suomessa ja kivennäismetsien puustopääoma vähenee, toteaa Ollikainen.
Lisäksi maaperän hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet ja kivennäismaiden hiilivaraston kasvu pysähtynyt, koska ilmaston lämpeneminen on lisännyt hajotusta ja elävästä puustosta on syntynyt vähemmän uutta kariketta.
2035 hiilineutraaliustavoite vaarassa
Aiemmin luultiin, että metsät olisivat edelleen hiilinielu eli sitoisivat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia hiilivarastoksi puustoon ja maaperään, mutta uusien laskelmien mukaan näin ei ole. Laskennassa on käytetty uusimpia, vuosina 2019-2023 mitattuja tietoja Suomen metsävaroista. Koska lähtöaineisto on tarkentunut, myös aiempien vuosien tulokset on laskettu uudelleen.
– Suurin haaste tästä tulee meidän hiilineutraaliustavoitteelle. Meidän pitää pystyä lisäämään maankäyttösektorin hiilinielua enemmän kuin EU-velvoitteemme edellyttävät, jotta vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite saavutetaan, sanoo Ollikainen.
Hiilinieluja pitäisi vahvistaa
Hiilinielun kasvattaminen vaatii Ollikaisen mukaan sekä hakkuiden rajoittamista että ainespuun energiaksi polttamisen lopettamista.
– Nopein ja yksinkertaisin tapa on se, että pidetään huolta, ettei ainespuuta polteta energiaksi. Nyt sitä menee polttoon arviolta 4-8 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Toiseksi hakkuita täytyy nyt rajoittaa. Se on ylivoimaisesti nopein tapa vahvistaa nielua, arvioi Ollikainen.
"Hallitukset kyvyttömiä puuttumaan ongelmaan"
Lisäksi nielujen vahvistamiseksi tarvitaan Ollikaisen mukaan turvemaiden maaperäpäästöjen vähentämistä ja metsäkadon lopettamista sekä entisten turpeenottoalueiden vettämistä.
– Tämä paletti on kyllä hallituksella tiedossa, mutta ei nykyisellä eikä edellisellä hallituksella ole eikä ole ollut riittäviä suunnitelmia metsien ja maaperän hiilinielujen vahvistamiseksi. Hallitukset ovat kyvyttömiä tarttumaan tähän ongelmaan, haluttomia ja kyvyttömiä. Niistä on poliittista erimielisyyttä ja metsäteollisuuden lobbaus on vahvaa, tiivistää Ollikainen.
Maaperäpäästöjen osuus jo merkittävä
Luonnonvarakeskuksen ennakkoarvion mukaan maankäyttösektorin päästöt olivat vuonna 2023 12,01 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta, lyhenne CO2-ekv).
Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön muodostamaa kokonaisuutta.
Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan vuoden 2023 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Suomessa ovat 40,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.). Edellisvuoteen verrattuna päästöt vähenivät 11 prosenttia ja muutenkin fossiiliset päästöt laskevat nopeasti.
Metsät puolestaan olivat 1,12 miljoonaa tonnia CO2-ekv suuruinen päästölähde. Puuston kasvu ylitti edelleen poistuman eli hakkuut ja luonnonpoistuman ja metsien puusto pysyi hiilinieluna, mutta se ei riittänyt kattamaan metsien maaperän kasvaneita päästöjä.
Myös teknisiä nieluja tarvitaan
Ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan sekä teknisiä että luonnollisia hiilinieluja.
– Ilman hiilinieluja ei Suomen ilmastotavoitteita saavuteta. Osa voidaan hoitaa teknisillä nieluilla. Hallitushan on päättänyt, että tuotetaan 5-6 miljoonaa tonnia teknistä nielua eli otetaan biogeenistä hiiltä talteen ja varastoidaan se Pohjanmeren kaasukenttiin pysyvästi, selittää Ollikainen.
Se ei kuitenkaan yksin riitä.
– Esimerkiksi maataloudesta tulee päästöjä ja niiden eliminoimiseen tarvitaan hiilinieluja. Ei olisi iso vaatimus, että Suomi tuottaisi 7-8 miljoonaa tonnia maankäyttösektorin nettonielua. Kustannus metsien hiilinielun kasvattamisesta on suhteellisen alhainen, summaa Ollikainen.
"Asettaisin hakkuuveron"
Ollikaisen mukaan hallituksen pitäisi nyt heti ottaa käyttöön kaksi ohjauskeinoa.
– Suurille polttolaitoksille vero kiinteän biomassan polttamiseen. Se jouduttaisi siirtymistä sähköpohjaisiin ratkaisuihin ja auttaisi vapauttamaan sitä ainespuuta, jota nyt poltetaan, metsäteollisuuden käyttöön. Sitten asettaisin hakkuuveron. Vero jokaiselle hakatulle yksikölle sen mukaan, kuinka paljon siitä arvioidaan hiilidioksidia vapautuvan.