Puu on nyt ennätyskallista ja se on heikentänyt monen suomalaisen metsäyhtiön liiketoimintaa. Tiistaina viime vuoden tuloksensa julkistanut Stora Enso kertoo puun kallistumisen aiheuttaneen 300 miljoonan euron lisäkustannuksen.
Puuta kaatuu, mutta se on entistä kalliimpaa. Hinta ei ole halpenemassa, kun Venäjältä puuta ei osteta ja epävarmuus hiilinielujen riittävyydestä monimutkaistaa tilannetta Suomessa.
Luonnonvarakeskuksen tuoreiden laskelmien mukaan metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi.
Metsäyhtiöt ovat tulosraporteissaan kertoneet kärsineensä jo korkeasta puun hinnasta ja näin teki tänään myös Stora Enso.
– Puun hinta on nyt ennätyskorkea niin Suomessa kuin Ruotsissa. Hinta nousi 300 miljoonaa euroa, Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström kertoo.
Metsäteollisuus penää sitä, että metsien paremmalla hoidolla pystyttäisiin sekä turvaamaan hiilinielut että puun saatavuus.
Hakkuiden rajoittamista kavahdetaan.
– Nyt tässä vaiheessa ei missään nimessä ole passivoitumisen paikka, että ruvettaisiin esimerkiksi rajoittamaan hakkuita. Nyt paukut siihen, että metsät pysyvät hyvässä kasvussa, elinvoimaisina. Sitä kautta voidaan turvata sekä hiilinielua että puun saatavuutta, sanoo metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä.
Säästäminen jatkuu
Metsäyhtiöt joutuvat toistaiseksi jatkamaan säästökuurejaan, kun kohonneita raaka-aineiden hintoja ei pääsääntöisesti voida viedä omien tuotteiden hintoihin kovan, globaalin kilpailun takia.
– Jää sitten nähtäväksi, miten puun hinta kehittyy jatkossa. Keskitymme siihen, mihin voimme vaikuttaa eli tehostamme toimintaa ja parannamme tuottavuutta, Stora Enson Sohlström sanoo.
Alan tilasta kertoo esimerkiksi se, että Metsä Fibre kertoi tänään muutosneuvotteluista, jotka voivat johtaa lomautuksiin Lappeenrannan, Rengon ja Vilppulan sahoilla.
Mitä tekevät kuluttajat?
Esimerkiksi Stora Enson loppuvuoteen vaikuttaa paljon se, kuinka paljon kartongista tehtyjä kuluttajapakkauksia käytetään Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Kuluttajapakkauksia kuluu puolestaan sitä enemmän, mitä paremmin talous ja kuluttajien ostovoima pärjäävät.
– Kulutus riippuu paljon kuluttajien luottamuksesta. Se on elpymässä, mutta kuitenkin melko hitaasti, Sohlström selvittää.