Turun ammattikorkeakoulun henkilökuntaan kuuluva vuonna 1968 syntynyt mies tuomittiin sakkoihin niin kutsutuista haamukatsastuksista, joissa katsastetuksi merkittiin autoja, joita tosiasiassa ei oltu edes nähty.
– [Mies] on suorittanut katsastajan tehtävässään [kahden yrityksen] maahantuomien autojen osalta katsastuksia ja tehnyt katsastuspäätöksiä siten, että autoja ei ole tosiasiallisesti esitetty Turussa katsastustoimipaikassa eikä hän ole lainkaan nähnyt kaikkia ajoneuvoja katsastuksen hyväksyessään. [Mies] on suorittanut katsastuksia edellä sanotulla tavalla noin 150 autoon, tuomiossa lausuttiin.
Lue myös: Syyttäjä: Turun ammattikorkeakoulun työntekijä teki vuosien ajan haamukatsastuksia autoihin – ei edes nähnyt kaikkia autoja
Mies oli tunnustanut teon. Hänen mukaansa katsastuksissa oli kyse maahantuotujen autojen identifioinnista, joka voitiin tehdä valokuvien perusteella. Hän kiisti tarkoituksenaan olleen hyödyn hankkiminen kenellekään. Myös autoja maahantuoneen yhtiön mukaan syy katsastustapaan ei ollut rahallinen säästö vaan prosessin nopeuttaminen.
Oikeus tuli siihen tulokseen, ettei miehen tarkoituksena ollut näytön perusteella tavoitella hyötyä itselleen tai asiakasyrityksille, vaan enemminkin toimia työnantajansa eduksi lisäämällä katsastusmääriä. Oikeus katsoi myös, että asiakasyrityksen rahallinen hyöty asiassa oli olematonta.
Lue myös: Turun AMK katsasti autoja vuosia laittomasti – myöntää nyt virheen ja lopetti katsastustoiminnan: ”On toimittu yksiselitteisesti virheellisesti”
Oikeus katsoi myös, ettei autojen rekisteröintikatsastusta voi tehdä valokuvasta, joten miehen toiminta oli virheellistä.
– Virheellinen menettelytapa eli ajoneuvon tunnistaminen valokuvien perusteella ja teknisen tarkastuksen laiminlyönti on pitänyt sisällään huomattavan riskin virheellisen rekisterimerkinnän tekemisestä, oikeus katsoi.
Mies tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta ja rekisterimerkintärikoksesta 40 päiväsakon rangaistukseen, joka tämän tuloilla tarkoitti 1280 euron seuraamusta.