Kylmissään ja nälissään olleella orvolla ketunpoikasella oli eilen onnea, kun se törmäsi Toni Tuhkaseen. Tuhkanen kertoo Facebook-sivullaan, kuinka hän pelasti yksin harhailleen ketunpoikasen ja toimitti sen Suomen Eläinsuojeluyhdistykselle hoitoon.
– Kettu voi paremmin kuin eilen, mutta on edelleen aliravittu ja väsynyt, SEY:n Helsingin eläinsuojeluneuvoja Sari Valtanen kertoo.
Kettu oli Valtasen mukaan hoitolaan tullessaan kylmissään, aliravittu ja sen elimistö oli kuivunut. Valtasen arvion mukaan kettu oli ehtinyt olla ilman emoa jo useamman päivän.
– Missään tapauksessa tällä ketulla ei olisi ollut mahdollisuutta selviytyä luonnossa yksin.
Tuhkanen kuvailee ketun eilistä käyttäytymistä Facebook-sivullaan näin.
– Rapsutin korvan takaa, jolloin pieni viaton karvapallo painautui lähemmäs sulkien silmänsä täristen kylmästä.
Tänään ruokaa ja hoitoa saaneen ketun käytös on kuitenkin jo muuttunut.
– Kettu ei eilen jaksanut reagoida ihmisiin ollenkaan negatiivisesti, mutta kyllä se tällä hetkellä katselee ihmisiä aika epävarman oloisena ja pyrkii välttämään kontakteja, Valtanen kuvailee.
Väsynyttä kettua on Valtasen mukaan syötetty etupäässä ruiskulla. Vasta hetki sitten kettu söi ensimmäistä kertaa kupista.
Kettu on tarkoitus vapauttaa luontoon heti, kun sillä on edellytykset selvitä siellä yksin.
– Pyrimme hoitamaan eläimet luontoonpalautuskelpoisiksi, joka käsittää varovaisuuden ihmistä kohtaan sekä tarvittavat taidot selviytyä luonnossa. Eläimet kuntoutetaan täällä niille sopivissa virikkeellisissä ympäristöissä. Ne voivat opetella elämäntaitoja, joita ne tulevat tarvitsemaan vapautettaessa luonnolliseen elinympäristöönsä. Luontoon palauttaminen on ajankohtaista, kun eläinyksilöt ovat siihen valmiita ikänsä ja kehityksensä puolesta.
Valtanen arvelee, ettei Tuhkasen pelastama kettu ole valmis luontoon vielä aikoihin, todennäköisesti vasta loppukesästä.
– Ketut ovat emonsa kanssa hyvin pitkään. Emot vieroittavat poikasensa myöhäisellä iällä, kun niillä on riittävästi kehittyneet saalistustaidot.
Ohjeita pitää aina kysyä asiantuntijalta
Toni Tuhkanen seurasi harhailleen ketunpoikasen touhua jonkin aikaa ja soitti sen jälkeen eläinsuojeluyhdistykseen. Valtasen mukaan tämä oli juuri oikea toimintatapa.
– Kaikki lähtee siitä, että ensin tarkkaillaan tilannetta ilman että siihen puututaan, ellei eläin ole sitten selvästi loukkaantunut. Aina otetaan yhteyttä ammatti-ihmiseen, jonka kanssa arvioidaan tilannetta. On hyvin tärkeää määrittää avuntarve tarkasti, ettei luonnosta oteta eläintä, joka ei ole avun tarpeessa. Emo on aina kaikista paras huoltaja poikaselleen, Valtanen korostaa.
Eläintä hoitaessa tai huostaan otettaessa on tärkeää olla yhteydessä ammatti-ihmisiin. Hoito- sekä arviointivirheet ovat kovin yleisiä.
– Esimerkiksi eläimen ikää on hyvin vaikea määrittää.