Suomen kieleen tulee jatkuvasti uusia sanoja. Kotimaisten kielten keskus eli Kotus kerää näitä sanoja sähköiseen sanatietokantaansa. Tietokantaan päätyneissä sanoissa näkyvät muun muassa ilmiöt meiltä ja maailmalta.
Lue myös:
Lonkero-sana tunnetaan Virossakin – virolaiset ovat ottaneet nykyviroon useita suomen kielen sanoja
Miesselittäminen (mansplaining), yhteisöruokailu, sarjakakkaaja. Edellä mainitut sanat löytyvät Kotuksen ylläpitämästä sähköisestä sanatietokannasta.
– Sanatietokanta jatkaa perinnettä, joka on ollut Suomessa ja suomen kielen sanaston keruussa mukana yli 100 vuotta. Keräämme tietoja suomen kielen sanastosta, minkälaisia sanoja esiintyy ja käytetään, kertoo Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Tarja Heinonen.
Sanojen poimiminen, tai ehkäpä paremminkin bongailu, tapahtuu pääasiassa sanoma- ja aikakauslehdistä. Lukijat voivat myös lähettää omia ehdotuksiaan Kotukseen.
Tänä vuonna sanatietokantaan on päätynyt muun muassa 'lentokoneseisoja'. Ilmaisu viittaa heinäkuun lopussa Finnairin lennolla tapahtuneeseen tilanteeseen, kun Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen ei suostunut istuutumaan lennolla protestina pakkopalautukselle. Myös MTV Uutiset uutisoi tapahtuneesta.
– Jos sanat eivät ole pysyvän oloisia, niitä ei harkita sanakirjaan. Aina ei tosin tiedä, mitkä jäävät elämään.
Heinosen mukaan lentokoneseisoja pääsi tietokantaan, jotta sanan merkitys olisi tiedossa, mikäli se nousee esiin myöhemmin.
Ilmiöitä ja lainasanoja
Heinosen mukaan viime vuosina tietokantaan päätyneissä sanoissa on nähtävissä esimerkiksi englannin kielen vaikutus sekä erilaiset ilmiöt. Sanoja voi ryhmitellä erityyppisiin tapauksiin.
Esimerkiksi kehopositiivisuus-sana tulee englannin kielen substantiivista body positivity, mikä on samaan aikaan laaja ilmiö, joka on rantautunut Suomeen maailmalta.
– Onnistuuko afterworkit, crossfitata itsensä kuntoon, Heinonen luettelee esimerkkejä.
Viime aikoina julkisessa keskustelussa on kiinnitetty huomiota sukupuoleen ja etniseen identiteettiin. Näissäkin sanoissa on usein englanti taustalla. Esimerkeiksi Heinonen nostaa butch- ja femme-lesbot. Ilmaisut nousivat suuren yleisön tietoon hiljattain julkaistun tutkimuksen myötä.
Heinosen arvion mukaan kuluvana vuonna sanatietokantaan on päätynyt yli 200 englannista johdettua sanaa.
Esimerkkejä sanatietokantaan päätyneistä sanoista:
Asunnon flippaaminen – Ostaa, saneerata ja myydä asunto
Ilmakasvi – Erityisesti naistenlehdissä esillä ollut muotivillitys
Miesselittäminen – Suora käännös englannin kielen sanasta mansplaining
Stadiluotsi – Ajankohtainen kotimainen aihe; Helsingissä valittiin eri kaupunginosille stadiluotseja
Sämpyläsukupolvi – Ihmisiä, jotka huolehtivat samaan aikaan lapsistaan ja vanhemmistaan
Yhteisöruokailu – Ajankohtainen yhteiskunnallinen aihe: mitä tehdä hävikki- ja lahjoitetulle ruualle. Jaetaanko leipäjonoissa vai jaetaanko yhteisöruokailuissa eteenpäin
Ajankohtaiset aiheet näkyvät kielessä
Heinosen mukaan sarja-alkuiset sanat ovat olleet pinnalla viime vuosina. Otanta kuluvana vuonna julkaistuista uutisteksteistä vahvistaa Heinosen esittämän havainnon. MTV Uutiset on kertonut kuluvana vuonna niin sarjakuristajasta, -syömäristä kuin -kakkaajastakin.
– Eiväthän nämä kaikki kovin kivoja ole.
Heinosen mukaan sanat pyritään nappaamaan talteen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kun ne esiintyvät mediateksteissä.
Uutta ja vanhaa
Kaikki sanatietokantaan päätyvät sanat eivät ole Heinosen mukaan uusia.
– Tietokannan tai sanakirkan kannalta ne ovat uusia lisäyksiä, mutta sanat voivat olla ikivanhoja. 10 vuotta vanha sana on jo ikivanha!
Heinosen mukaan on myös hyvä tarkastella sitä, millainen sanan merkitys on. Onko sen merkitys mahdollisesti uusi? Esimerkeiksi hän nostaa kotiuttamisen ja jodlauksen.
– Kotiuttaminen tarkoittaa sitä, kun ostetaan jotain kivaa ja viedään se kotiin, Heinonen naurahtaa.
Esimerkiksi kengät voidaan tänäpäivänä kotiuttaa. Jodlaus puolestaan tarkoittaa laulumuodon lisäksi Jodel-mobiiliviestintäsovelluksen viestiä. Lisää täyteen anonyymiyteen ja paikallisuuteen perustuvasta sovelluksesta voit lukea täältä.
Yleisesti suomenkieltä Heinonen kuvaa elinvoimaiseksi.
– Kieli on erittäin ilmaisuvoimainen. Suomen kielen tilanteesta tämä kertoo sen, että suomi on normaali elävä kieli ja kaikki toimii.
Tämän linkin takaa voit katsoa, mitkä ovat vuoden 2017 Kotuksen tekemät sanapoiminnat.