Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio ei niele oikeusoppineiden kritiikkiä irakilaisten turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikkenemisestä. Vuorion mukaan turvapaikkalinjan kiristyminen irakilaisten kohdalla johtui siitä, että aiemmat käytännöt eivät olleet ajan tasalla.
– En näe, että meidän toiminnan johdosta oikeusturva olisi heikentynyt, Vuorio sanoo STT:lle.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun sekä Turun yliopiston ja Åbo Akademin tuoreen tutkimuksen mukaan irakilaisten oli huomattavasti vaikeampi saada Suomesta kansainvälistä suojelua viime vuonna kuin ennen pakolaiskriisin puhkeamista 2015. Tutkijat pitävät linjamuutosta huolestuttavana oikeusvaltion kannalta, koska se ei näytä perustuvan lakiin vaan politiikkaan.
– Ei kukaan ole sanonut kenellekään, että pitää tehdä kielteisiä päätöksiä mahdollisimman paljon. Päätösten on oltava oikeita ja ihmisoikeuksia kunnioittavia, Vuorio sanoo.
Lue myös:
Hänen mukaansa viraston linja tiukkeni, koska Irakia koskeva maatieto vaati päivitystä ja käytäntöjä haluttiin yhdenmukaistaa Ruotsin kanssa. Hallitus halusi varmistaa, ettei Suomi myöntäisi irakilaisille suojelua löysemmin perustein kuin Ruotsi.
– (Löysempi päätöskäytäntö) varmaan saattoi olla vetotekijä tulla Suomeen koko Euroopan läpi, Vuorio sanoo.
Vielä 2015 käytännössä kaikki Etelä- ja Keski-Irakista tulleet saivat Suomesta oleskeluluvan. Käytäntöä muutettiin siten, että irakilaiset eivät enää voineet saada oleskelulupaa vain kotipaikkansa perusteella.
– Vuonna 2017 heidän on täytynyt yksityiskohtaisemmin kyetä kertomaan mikä heitä uhkaa siellä kotimaassa, koska se pelkkä kotipaikka ei enää riitä, Vuorio selittää kielteisten päätösten lisääntymistä.
Hallinto-oikeudet ovat Vuorion mukaan vahvistaneet linjan muutoksen.
Vaikuttaako poliittinen ilmapiiri siihen, miten turvapaikkoja myönnetään?
– Ei todella vaikuta. Emme ole poliittisia toimijoita, emmekä tee päätöksiä fiilispohjalta, Vuorio vastaa.