Irakilaisten myönteisten turvapaikkapäätösten osuus romahti viime vuoden aikana, selviää Eurostatin tilastoista. Viime vuonna turvapaikkaprosessissa oleskeluluvan sai 24 prosenttia irakilaishakijoista, kun EU-maiden keskiarvo oli 63 prosenttia.
Vielä vuonna 2015 oleskeluluvan sai turvapaikkaprosessissa Suomessa lähes 85 prosenttia hakijoista.
Arviot rajun pudotuksen syistä vaihtelevat riippuen siitä, selittääkö muutosta maahanmuuttotutkija Erna Bodström vai turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo Maahanmuuttovirastosta. Bodströmin mukaan tärkeimpiä syitä on kolme.
- Migri päivitti viime toukokuussa maatietoaan ja päätti, että tietyille alueille Irakissa ja Afganistanissa voidaan palauttaa ihmisiä. Lisäksi vaikuttaa humanitäärisen suojelun poistaminen, vaikka sen merkityksestä lukuihin voidaan kiistellä. Samaan aikaan Migri alkoi käyttää enemmän myös sisäistä pakoa lähtömaahan.
Revon mukaan muutosta voi selittää muun muassa se, että turvapaikkaratkaisuissa tärkeysjärjestyksen kärkeen meni viime vuoden alussa ilmeisiä tapauksia, jotka ratkottiin ensin. Toisena syynä olivat hänen mukaansa Suomesta liikkuneet huhut.
- Suomea mainostettiin erityisen hyväksi kohdevaltioksi. Sen seurauksena meille tuli paljon nuoria miehiä Bagdadista, eikä ollut kyllä kovin vahvoja perusteita.
Alkuvuonna myönteinen ratkaisu reilulle kolmannekselle
Tämän vuoden alussa myönteisten turvapaikkapäätösten osuus irakilaisten hakemuksista on ollut viraston tilastojen mukaan 36 prosenttia, eivätkä Eurostatin luvut esimerkiksi viime vuodelta poikenneet STT:n laskelman perusteella Migrin luvuista.
Revon mukaan yhden vuoden tarkastelujakso on liian lyhyt antamaan täyttä kuvaa tilanteesta, koska turvapaikkaryntäyksen vuoksi jonoja purettiin viime vuonna ja puretaan osin yhä.
Zyskowicz: Saatoin huolia oikeusministerin tietoon
Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) järjesti taannoin Maahanmuuttovirastolle ja asiasta huolestuneille asiantuntijoille ja aktivistille tapaamisen virastoon. Mukana oli esimerkiksi asianajajia, poliisi ja tutkijoita. Vierailijat olivat huolissaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta.
Tapaaminen alkoi syntyä, kun aktiivinen kansalainen purki huoliaan lentokentälle sattuneelle Zyskowiczille niin sanotuista Kabul-palautuksista aiheutuneiden mielenosoitusten aikaan.
Zyskowicz on kertonut oikeusministerille esimerkiksi asianajajien huolesta, että hallituksen tekemät rajaukset turvapaikanhakijoiden maksuttomaan oikeusapuun käsittelyn alkuvaiheessa vaikuttavat oikeusturvaan heikentävästi. Myös tulkkauksen heikko taso heikentää asianajajien mukaan oikeusturvaa.
Zyskowiczin mukaan keskustelun henki oli se, että tilannetta seurataan hallituksessa. Konkreettisia mittareita seurannalle ei ole asetettu.