Mihin kaupungissa tarvitsee nelivetoa? Asiantuntija kertoo, mikä on "hyvä peruste" nelivetoisen auton hankinnalle

Kysymys: Mihin kaupungissa tarvitsee nelivetoa?

Vastaus: Turhaan nelivetoa ei kannata hankkia, mutta siitä voi olla iso apu sitä oikeasti tarvitsevalle – myös taajamaolosuhteissa.

Tulevan auton vetotapaa valittaessa kannattaa miettiä omia autonkäyttötarpeita: Kuinka usein joutuu etsimään pysäköintipaikkaa lumikaaoksen keskeltä? Kuinka usein on ajettava huonosti aurattuja teitä? Onko tyypillisillä ajoreiteillä jyrkkiä mäkiä? Onko tarvetta vetää painavaa perävaunua?

Lue myös: Kumpi auto pärjää talvikelissä paremmin, etuveto kunnon talvirenkailla vai neliveto?

Olennainen kysymys siis on, tuoko neliveto vastinetta omiin autonkäyttötarpeisiin niin paljon, että on valmis maksamaan sen hankinnasta ja käytöstä kaksivetoautoa kalliimman hinnan? Neliveto usein kuluttaa polttoainetta hieman kaksivetoautoa enemmän ja sen kohdalla on varauduttava myös korkeampiin huolto- ja korjauskustannuksiin.

Monessa asiassa omaa luokkaansa

Lumessa nelivetoinen auto etenee paljon kaksivetoista paremmin – varsinkin, jos auton maavara on riittävä. Näin ollen nelivetoiselle autolle löytyy lumipöperöisenkin kadun varrelta pysäköintipaikka siinä, missä kaksivetoauton kuljettaja joutuu etsimään puhdasta parkkiruutua pidempään. 

Huonosti auratut tai jopa auraamattomat tiet taittuvat nelivetoautolla varmemmin kuin vastaavalla kaksivetoisella mallilla. Ongelma korostuu, jos ajoreitillä on jyrkkiä mäkiä. Esimerkiksi kotitalon sijainti jyrkän mäen päällä tai alla on jo hyvä peruste nelivedon hankinnalle – myös taajamassa.  

Toki etenemisen kannalta haasteellisissa paikoissa kannattaa pitää mielessä, että raja tulee vastaan nelivedollakin – ja sen saa muuten ajettua kiinni huomattavasti pahempaan paikkaan kuin vastaavan kaksivetoisen auton.

Myös painavampien perävaunujen vetoon neliveto on näppärä valinta. Usein sellainen löytyykin asuntovaunu-, vene- tai hevosharrastajan pihasta. Paitsi, että nelivetoisen auton sallitut perävaunumassat ovat pääsääntöisesti vastaavaa kaksivetoautoa suuremmat, helpottaa vetotapa myös etenemistä poikkeuksellisissa paikoissa, kuten kostealla nurmikolla tai veneenlasku ja -nostorampeilla.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Pieni varoitus

Kaksivetoauton kuljettaja ymmärtää tien olevan liukas viimeistään siinä vaiheessa, kun vetävät pyörät alkavat liikkeelle lähdettäessä sutia ja vetoluistonestojärjestelmän valo vilkkuu mittaristossa. Nelivetoautolla sen sijaan liikkeelle päästään ja vauhtia saadaan kerättyä usein ilman, että luistonestojärjestelmän on puututtava peliin. 

Vaikka liikkeellelähtö ja vauhdin kerääminen liukkaalla alustalla onnistuu nelivetoautolla ongelmitta, ei sen jarrutusmatkalla ole eroa vastaavalla alustalla ja rengastuksella varustettuun kaksivetoautoon. Hyvän kiihdytyspidon tuoma turvallisuusilluusio siis romuttuu viimeistään siinä vaiheessa, kun nelivetoauto pitäisi saada pysähtymään.

Myös kaarteessa nelivetoauto karkaa kuljettajan lapasesta aivan yhtä helposti kuin vastaava kaksivetoinen auto, jos kaarteeseen ajetaan liian kovaa. Moni nelivetoauto on myös kaksivetoista korkeampi. Kun painopiste on korkeammalla, lähtee auto vyörymään ulkokaarteen suuntaan herkemmin. 

Ennen kaarretta on siis nopeutta hiljennettävä keliolosuhteita vastaavaksi – myös nelivedolla.

Lue myös: Häh, eikö neliveto korvaakaan talvirenkaita? Suomessa kuvattu video hämmästyttää maailmalla