Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot@mtv.fi.
Kysymys: Mikä vetotavoista on paras Suomen talvessa? Voitko antaa jotain vinkkejä yli-itsevarmoille nelivetokuskeille?
Vastaus: Etuveto, takaveto ja neliveto ovat kaikki hyviä vaihtoehtoja. Autoilijalle itselleen jää vapaus valita, mikä niistä soveltuu parhaiten omiin käyttötarpeisiin. Kysymyksessä mainittuja ”yli-itsevarmoja” kuljettajia löytyy enemmän tai vähemmän kaikkien vetotapojen käskyttäjinä – minkäänlaiseen nelivetokuljettajien syyllistämiseen ei siis ole tarvetta. Pieni varoituksen sana on kuitenkin paikallaan.
Takavetoisia autoja on aiemmin pidetty huonosti etenevinä talvikelissä, koska vetävien pyörien päällä ei ole juurikaan painoa. Samasta syystä takavetoiset autot ovat olleet herkkiä yliohjautumaan, mikäli kuljettaja ei ole huolellinen kaasun kanssa.
Lue myös: Tarvitseeko nelivetoinenkin auto talvirenkaat? Brittitoimittaja matkusti Suomeen kuvatakseen tämän yllättäväksi tarkoitetun videon
Edellisestä poiketen tavara-autopuolella takavetoiset autot, joiden kuormatilassa on koko ajan paljon painoa, on koettu hyviksi etenijöiksi lumisella kelillä vastaaviin etuvetoisiin malleihin verrattuna.
Etuvetoinen auto on aina ollut kaksivetoautoista sen paremman talviauton maineessa. Tämä lienee johtunut lähinnä takavetoautoa paremmasta liikkeellelähtökyvystä moottorin painon ollessa vetävien pyörien päällä. Etuvetoisten haittapuoli takavetoiseen verrattuna on ollut herkkyys aliohjautumiselle varomattoman kaasunkäytön seurauksena.
Neliveto on erottunut kaksivetoisista edukseen liikkeelle lähdettäessä ja kiihdytettäessä liukkaalla ajoalustalla. Myös etenemiskyky hangessa on ollut selkeästi kaksivetoautoa parempi.
Elektroniikka ja kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat löytäneet paikkansa nykyautoissa, minkä seurauksena varsinkin etu- ja takavetoisten autojen ominaisuudet ja käyttäytyminen ovat lähentyneet toisiaan.
Nelivedolla liukas tuntuu pitävältä
Kaksivetoauton kuljettaja ymmärtää tien olevan liukas viimeistään siinä vaiheessa, kun vetävät pyörät alkavat liikkeelle lähdettäessä sutia ja vetoluistonestojärjestelmän valo vilkkuu mittaristossa. Nelivetoautolla sen sijaan liikkeelle päästään ja vauhtia saadaan kerättyä usein ilman, että luistonestojärjestelmän on puututtava peliin.
Vaikka liikkeellelähtö ja vauhdin kerääminen liukkaalla alustalla onnistuu nelivetoautolla ongelmitta, ei sen jarrutusmatkalla ole eroa vastaavalla alustalla ja rengastuksella varustettuun kaksivetoautoon. Hyvän kiihdytyspidon tuoma turvallisuusilluusio siis romuttuu viimeistään siinä vaiheessa, kun nelivetoauto pitäisi saada pysähtymään.
Myös kaarteessa nelivetoauto karkaa kuljettajan lapasesta aivan yhtä helposti kuin vastaava kaksivetoinen auto, jos kaarteeseen ajetaan liian kovaa. Moni nelivetoauto on myös kaksivetoista korkeampi. Kun painopiste on korkeammalla, lähtee auto vyörymään ulkokaarteen suuntaan herkemmin.
Lue myös: Onko nelivedosta mitään todellista apua liukkaalla kelillä?
Ennen kaarretta on siis nopeutta hiljennettävä keliolosuhteita vastaavaksi – myös nelivedolla.
Nelivedon saa ajettua kiinni pahempaan paikkaan kuin kaksivetoisen
Hangessa nelivetoinen auto etenee paljon kaksivetoista paremmin – varsinkin, jos auton maavara on riittävä.
Nelivetoiselle autolle löytyy lumipöperöisenkin kadun varrelta pysäköintipaikka siinä, missä kaksivetoauton kuljettaja joutuu etsimään puhdasta parkkiruutua pidempään.
Vastaavasti huonosti auratut tai jopa auraamattomat mökkitiet taittuvat nelivetoautolla varmemmin kuin vastaavalla kaksivetoisella mallilla. Toki näissä etenemisen kannalta haasteellisissa paikoissa kannattaa pitää mielessä, että raja tulee vastaan myös nelivedolla – ennemmin tai myöhemmin.
Irrottaminen onkin sitten ihan oma juttunsa sillä nelivedon saa ajettua kiinni huomattavasti pahempaan paikkaan kuin vastaavan kaksivetoisen auton.
Valitse omaan käyttöön parhaiten sopiva vetotapa
Tulevan auton vetotapaa valittaessa kannattaa miettiä omia autonkäyttötarpeita: Kuinka usein joutuu etsimään pysäköintipaikkaa lumikaaoksen keskeltä? Kuinka usein on ajettava umpihangen peitossa olevia mökkiteitä? Tuoko neliveto vastinetta omiin autonkäyttötarpeisiin niin paljon, että on valmis maksamaan siitä kaksivetoautoa kalliimman hinnan? Enkä tarkoita pelkästään hankintahintaa – nelivetojärjestelmän olemassaolo saattaa näkyä myös korkeampina polttoaine-, huolto- ja korjauskustannuksina.
Huolellisen pohdinnan ja laskelmien jälkeen jokainen voi tehdä hyväksi katsomansa ratkaisun seuraavan autonsa vetotavan suhteen. Tärkeää on muistaa, että auton käyttäytymiseen vaikuttavat vetotavan lisäksi monta muuta tekijää – ja ennen kaikkea, kuljettajan tekemät ratkaisut.
Lue myös: Autoa ostamassa? Älä sorru yleiseen ennakkoluuloon! Mieti nämä valmiiksi jo ennen autokauppaan astumista
