Osa Suomesta kärsii tällä hetkellä työvoimapulasta. Esimerkiksi Sievin kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla olisi tarvetta tekijöille, mutta uutta työvoimaa on vaikea löytää. Rekrytointimatkoja on tehty aina Itä-Suomeen asti.
Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola haluaa ratkaisuksi työvoimapulaan joustavampaa koulutusta ja saatavuusharkinnan poistamista.
Sipola kertoo, että tällä hetkellä työvoimapulasta kärsitään monilla aloilla. Hänen mukaansa esimerkiksi kordareille, koneistajille ja insinööreille olisi töitä tarjolla. Myös metallialalla sekä ravintola- ja matkailualalla on pulaa tekijöistä.
– Kaikki Suomen kahdeksantoista kauppakamaria kertovat työvoimapulasta alueillaan. Nyt on kyse hyvin monimuotoisesta työvoimapulasta. Kauppakamarien kyselyissä 30-40% alueesta riippuen kertoo, että työvoimapula on heille kasvun este, Sipola sanoo.
Kauppakamari haluaa joustavampaa koulutusta
Sipolan mukaan työvoimapulan taustalla eivät ole liian alhaiset palkat vaan se, ettei osaavaa työvoimaa ole saatavilla.
– Sitä osaamista, jota yritykset haluaisivat ostaa, ei ole tarjolla. Väki ei riitä. Tähän liittyvät myös koulutuskysymykset.
Suomen koulutusjärjestelmä vastaa Sipolan mukaan yritysten muuttuviin tarpeisiin liian hitaasti.
– Yritysten osaamistarpeet muuttuvat yhä nopeammalla tahdilla. Täydennys ja muuntokoulutusta tarvitaan yhä enemmän. Pitkällä aikavälillä meidän koko koulutusjärjestelmä pitäisi muuttaa joustavaksi siten, että se mahdollistaisi elinikäisen oppimisen ja jokainen voisi täydentää omaa osaamistaan työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan.
Väestön ikääntyminen uhkaa
Yksi mahdollinen ratkaisu työvoimapulaan olisi ulkomaalaisen työvoiman hankkiminen Suomeen. Ulkomaalaisten työluvan saantia saattaa kuitenkin vaikeuttaa työvoiman saatavuusharkinta.
EU-alueen ulkopuolelta tulevan työnhakijan hakiessa työlupaa ensin tarkastetaan, löytyykö tehtävään paikallista työntekijää. Saatavuusharkinnasta pitäisi Sipolan mukaan luopua.
– Tarvitsemme merkittävästi nykyistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa työvoimapulan ja pitkän aikavälin väestökehityksen takia. Työikäisten määrä laskee ja väestö ikääntyy.
Sipolan mukaan västön ikääntyminen uhkaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.
Reilun kymmenen vuoden aikana työikäisten määrä laskee 50 000 ja muiden kuin työikäisten määrä nousee 250 000:lla. Tämä on balanssi, joka ei ole hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta kovin toimiva, Sipola sanoo.
Sipola: Saatavuusharkinnan poistaminen toiminut Ruotsissa
Ruotsi on yksi harvoista EU-maista, joka on poistanut saatavuusharkinnan. Työministeri Jari Lindströmin mukaan saatavuusharkinnan poistaminen ei auttanut Ruotsissa työvoimapulaan vaan loi maahan halpatyömarkkinat. Sipolan mukaan Ruotsista on myös toisenlaisia kokemuksia.
– Saatavuusharkinnan poistaminen on lisännyt Ruotsissa työvoiman saatavuutta. Mitä enemmän työvoimaa on saatavilla, sitä enemmän työvoimaa syntyy. Ruotsissa on myös huikean hyvä työllisuusaste, yli 75 prosenttia, Sipola sanoo.