Työvoimapula ja kohtaanto-ongelma. Näillä on viime vuosina ollut tapana selitellä niin talouden tökkimistä kuin lentokentän turvatarkastuksen pitkiä jonojakin.
Työministeri Tuula Haataista on "ärsyttänyt".
Ärsytyksen syy on kohtaanto-ongelma, jota on ministerin mukaan käsitelty tarpeettoman yhtenäisenä ilmiönä.
Asiaa pohtimaan on perustettu, maan tavan mukaan, selvitysryhmä. Sen tehtävänä on etsiä ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan ala- ja aluekohtaisesti.
Tällä saadaan "iso data, paljon tietoa", Haatainen toteaa.
– On käyty alakohtaisesti läpi sitä, mistä ongelmassa on kyse. Ryhmässä mietitään keinoja, miten voidaan löytää parhaat ratkaisut.
– Kun kohtaanto-ongelmaa on analysoitu ja käyty läpi, niin on selvinnyt aika mielenkiintoisia asioita.
Suomen Keskuskauppakamari julkisti tiistaina kyselytulokset, jotka kielivät surullista viestiä Suomen työmarkkinoilta: Osaajapulasta on tulossa krooninen ongelma, josta kärsii kyselyyn vastanneista yrityksistä peräti 70 prosenttia.
Palta puolestaan kertoi keskiviikkona, että yli 40 prosenttia palveluyrityksistä näkee, että työvoimapula on yrityksen suurin kasvun este.
Sama surkea tilanne käy ilmi MTV Uutisten tekemästä tiedustelukierroksen annista.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:21
Työnhakupalvelut kunnille – näin se näkyy asiakkaille.
Väestörakenne ongelmana
Työllisyys on kohentunut Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana ja työllisyysaste on viime aikoina pysynyt korkealla, ja samalla työvoima- ja osaajapula ovat pahentuneet.
Syyt osaajapulan taustalla ovat todella moninaiset.
MTV Uutiset oli yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM), Suomen TE-toimistoihin, ELY-keskuksiin sekä henkilöstöpalveluyhtiöihin selvittääkseen, mistä kenkä työmarkkinoilla puristaa.
Tiedustelukierroksen ydinviesti on selvä: Osaajia ei kaikkialla ole, eikä välttämättä tulekaan – kiitos Suomen väestörakenteen.
Academic Workin Operations Manager Eeva Salon mukaan tiputus työikäisten määrässä on jo lähivuosina massiivinen.
– Markkinoilta poistuu seuraavan parinkymmenen vuoden aikana noin miljoona työikäistä ihmistä, mutta valitettavasti samassa suhteessa ei ole tulossa uusia tilalle.
– Työmarkkinoilta poistuu ihmisiä arviolta noin 200 000 ihmistä enemmän kuin mitä työmarkkinoille tulee, Salo havainnollistaa lähitulevaisuudessa häämöttävää ongelmaa.
Lue myös: MTV väänsi rautalangasta: Minne työvoima on kadonnut, vaikka työllisyys on korkealla? Tästä syystä Suomessa on huutava osaajapula
Työvoimapalvelut kunnille
Vuonna 2025 on edessä hallinnossa merkittävä muutos, kun työvoimapalveluiden järjestäminen siirtyy valtiolta kunnille.
Ihan joka kunnan ei tarvitse jatkossakaan järjestää itse omia työvoimapalveluita. Työvoimapohjaa eli työikäisiä täytyy löytyä 20 000 henkilön edestä, jotta vastuu palveluista siirtyy kunnan kannettavaksi.
Jos kunnan työvoimapohja on alle 20 000, on sen sovittava yhteistoiminnasta muiden kuntien kanssa niin, että edellytys työvoimapohjan määrästä täyttyy.
– Kunnissa on paljon asioita, mitkä liittyvät työllistymiseen ja työvoiman saatavuuteen. Koulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut, elinvoimapalvelut, kotoutumispalvelut, ministeri Haatainen listaa.
Työvoimapalveluiden siirtäminen kuntiin tuo palvelut "lähemmäs" sekä asiakkaita että yrityksiä, katsoo työministeri Haatainen.
Kysyttäessä, mikä nykyisessä mallissa on ongelmana, toteaa Haatainen TE-toimistoissa tehtävän valtavan hyvää työtä. Sitten tulee "mutta".
– Nyt haetaan parempaa vaikuttavuutta. Sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille ja kun TE-palvelut siirtyvät kuntiin, niin saadaan kahden navan yhteys: Hyvinvointialue ja kunta.
– Siellä on kaikki keskeiset elinvoimaan, työllisyyteen, sivistykseen ja koulutukseen liittyvät palvelut. Syntyy vahvempia ekosysteemejä. Näin puhutaan, sanoo Haatainen.
Lue myös: Hätäkeskusten ahdinkoon tulossa helpotusta – hätäkeskuslain uudistus kuitenkin huolestuttaa uupuneita päivystäjiä
Haataisen mukaan mallia työvoimapalveluiden järjestämiseen on otettu mallia Tanskasta ja Saksasta. Ministerin mukaan tulokset ovat olleet näissä maissa "ihan hyviä".
– VM:n arvion mukaan työllisyysvaikutus on 7 000–10 000 työllistä, Haatainen sanoo.
Per mikä?
– Se on sillä tarkastelujaksolla. Näitä ei voi ajatella niin, että tällä työllistetään 7 000 ihmistä. Työllisyysvaikutus tulee olemaan merkittävä verrattuna muihin uudistuksiin, kuten Pohjoismaiseen työvoimamalliin.
5:57
Osaajapula paisuu kuin pullataikina, syynä muun muassa suomen kieli – tässä ratkaisuja krooniseen ongelmaan.
Lue myös: Päiväkodissa ei ollut yhtään tuttua hoitajaa, lapsella nimi maalarinteipillä selässä – somevaikuttaja Natalia Salmela huolestui päiväkotien tilanteesta
Juttua korjattu 7.10.2022 kello 12.16: Jutussa luki "Työvoimapulaa täytyy löytyä 20 000 henkilön edestä". Korjattu muotoon "Työvoimapohjaa eli työikäisiä täytyy löytyä 20 000 henkilön edestä, jotta vastuu palveluista siirtyy kunnan kannettavaksi". Lisätty myös seuraava virke: Jos kunnan työvoimapohja on alle 20 000, on sen sovittava yhteistoiminnasta muiden kuntien kanssa niin, että edellytys työvoimapohjan määrästä täyttyy.