Suomalaisessa yrityskulttuurissa näkyy yhä jäänteitä kosteista hiihtomatkoista Lappiin, arvioi väärinkäytös- ja riidanratkaisuyksikön senior manager Mikko Ruotsalainen EY:stä.
– Suomessa ehkä katsotaan suvaitsevammin korkeampia yksittäisiä edustuskulueriä, koska niissä ei nähdä suoranaista väärinkäytös- tai korruptioriskiä. Suomessa yhteiskunnallinen hierarkia on matala, ja monet tuntevat jonkun, joka on joskus elämässään käynyt "firman mökillä".
– Eliitin edustuskulut ovat olleet luonteeltaan kansanomaisia, ja tavallaan hyväksyttävämpiä, sillä sen sosiaalinen funktio on ollut kaikkien ymmärrettävissä. Edustaminen on myös nähty luonnollisena osana sosiaalista nousua.
Liikkeenjohton konsultointia tekevä EY teki kyselyn johtajille (2014)
Kuinka paljon edustusillallinen saa maksaa, ilman että vieras kokee asian sopimattomana eli se menee yli "sallitun"?
| Sallitun edustusillallisen hinta 100-200e/hlö | % |
| Suomi | 28 |
| Tanska | 15 |
| Norja | 9 |
| Ruotsi | 3 |
| Tutkimus toteutettiin Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Norjassa. Kysely lähetettiin yhteensä 8 993 henkilölle, joista 1097 vastasi kyselyyn. |
Kolmannes suomalaisvastaajista piti yli sadan euron illallista hyväksyttävänä, kun muissa Pohjoismaissa sitä piti hyväksyttävänä korkeintaan 15 prosenttia vastaajista.
Johdon pitää olla esimerkkinä
Ruotsalaisen mukaan Suomessa reagoidaan usein ylilyönteihin vasta sitten, kun ne ovat tapahtuneet. Joissain, julkisuutta suuresti saaneissa tapauksissa media on löytänyt ylilyönnit ensimmäisenä.
Lahjuksesta käytetään rikoslaissa määritelmää "oikeudeton etu" Ne voivat vaikuttaa harkintakykyyn ja asettaa organisaation hankalaan tilanteeseen.
Keskusrikospoliisin mukaan vain vähemmistö kansainvälisesti toimivista yritysjohtajista on selvillä ulkomailla tapahtuvan viranomaislahjonnan rangaistavuudesta.
Lahjusten ottajat toimivat rikosilmoitusten mukaan usein työnantajaltaan salassa, mutta lahjusten antajien toiminta hyödyttää työnantajayritystä.
Lähde: EY:n korruptiotutkimus
– Organisaation tulisi itse päättää, minkä arvoiset lahjat ovat hyväksyttyjä. Arvon lisäksi tulisi tietää, mihin lahjat kirjataan ylös ja kuka niistä päättää, mitä lahjoja on sopivaa ottaa vastaan ja mitä tehdä, jos organisaation työntekijöille tarjotaan kalliimpia lahjoja.
– Puolijulkisissa organisaatiossa tietoisuus väärinkäytösten ennaltaehkäisystä on matala ja tiettyjen käyttäytymismallien julkisuusriskiä ei ole mielletty. Periaatteiden osalta ratkaisevassa asemassa on johdon esimerkki ja kommunikaatio. On erikoista, että Kevassakin tuli kaksi mediakohua peräkkäin runsaista eduista eikä jälkimmäinen johtaja Merja Ailus ottanut ensimmäisestä opikseen.
Ruotsalainen ihmettelee, että miten yritysjohto voi käydä hummeri-illallisilla, jos yritys laittaa porukkaa samaan aikaan kilometritehtaalle.
– Asiat eivät muutu, jos johtajat eivät noudata samoja sääntöjä. Tällainen ökyily johtoportaassa vie työntekijöiden motivaation.
| Emme tarjoa illallisia | % |
| Norja | 30 |
| Tanska | 19 |
| Ruotsi | 18 |
| Suomi | 9 |
Suomessa edustusillallisista ei ole vielä juurikaan luovuttu toisin kuin Norjassa, jossa peräti kolmannes yrityksistä ei tarjoa enää illallisia.
Köyhäilyynkään ei voi sortua
Ruotsalainen varoittaa, että liian tiukka budjetti antaa myös huonon vaikutelman.
– Korrektiuden ja ökyilyn raja on hyvä tiedostaa. Korrektius antaa hyvän vaikutelman, mutta liiallinen tuhlailevaisuus voi tehdä suoranaista hallaa bisnekselle.
– Peukalosääntö voisi olla, että käyttää firman luottokorttia kuten omaa luottokorttia. Edustuskulut riippuvat ennen kaikkea siitä, kuka pöydän toisella puolella istuu, ja mitä varten. Joskus 300 euron edustusillallinenkin voi olla sopiva, joskus 50 euroa voi olla liikaa.
Ruotsalainen on huomannut, että tietty ahneus on inhimillinen luonteenpiirre, ja tämä tulee ottaa huomioon yrityksen toimintatapoja suunniteltaessa. Selvät säännöt helpottavat toimimista.