Asiantuntija: Tämä sai suomalaisten koronakurin löystymään – "Kun kerran tai kaksi jättää maskin pois, eikä tartuntaa tullutkaan, niin kolmas kerta voi helpommin jäädä"

Valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Markus Kanerva on projektipäällikkönä hankkeessa, jossa on tuotu käyttäytymistieteellistä näkökulmaa koronakriisin hoitoon. 

– Ennen kuin koronakriisissä saatiin rokotteita ja hoitomuotoja, tämä leviäminen on ollut mitä suuremmissa määrin käyttäytymisestä johtuvaa. Siinä, miten tautia voidaan ehkäistä, on pääosassa juuri se, miten ihmiset ottavat vastaan heille annettuja suosituksia, Kanerva sanoo.

– Kun koronakriisi käynnistyi, niin huomasimme, että maailmalla otettiin paljon avuksi käyttäytymistieteilijöitä tuomaan ymmärrystä siitä, miten käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa tehokkaasti, hän jatkaa.

"Voidaan puhua turhautumisesta"

Pandemian kourissa on tallustettu pitkä matka ja niin sanottu koronaväsymys on alkanut painaa monen mieltä – rajoituksia ei välttämättä enää jakseta noudattaa niin hyvin kuin aiemmin. 

– Ehkä voisi pikemminkin puhua turhautumisesta tilanteeseen. Olemme tehneet Kansalaispulssi-nimisen kyselytutkimuksen ja kun sen tuloksia katsoo, niin tulee vähän monipuolisempi kuva. Tänä päivänä 92 prosenttia on sitä mieltä, että he noudattavat melko hyvin tai hyvin heille annettuja suosituksia, Kanerva kertoo.

Maskin käyttö on alkanut unohtua

MTV Uutiset kysyi Instagram-tilillään, ovatko ihmiset alkaneet lipsua koronarajoituksista.

Kysely ei ollut tieteellinen tai kattava kysely, mutta sen tulokset kertovat kuitenkin muutamien ihmisten ajatuksista. 33 prosenttia vastaajista kertoi lipsuneensa koronarajoituksista.

Maskin käyttö on monen vastaajan mukaan alkanut unohtua tai sitten käytetään samaa maskia useasti.

– Siinä voi olla se, että kun kerran tai kaksi jättää käyttämättä maskia, eikä tartuntaa tullutkaan, niin kolmas kerta voi helpommin jäädä ja samoin neljäs kerta. Eli pikkuhiljaa luisutaan huonompaan käytökseen, kun negatiivista palautetta ei tullut huonosta toiminnasta.

(Toimituksen huomautus: Itse tehty maski ei suojaa tartunnalta, asiantuntijan kommentti viittaa psykologiseen ilmiöön palkitsevuudesta).

– Mitä pidempään ja paremmin pysyy omassa käyttäytymismallissa, sitä isompia lipsumisia tulee. Välillä ne ovat vahinkoja. Maskin käyttäminen on myös asia, johon me kiinnitämme huomiota. Emme kiinnitä huomiota ihmisiin, jotka pysyvät kotona ja noudattavat suosituksia.

"Olemme laumaeläimiä"

Osa ihmisistä on alkanut liikkua kauppakeskuksissa, baareissa tai järjestää isompiakin kokoontumisia läheisten kanssa. MTV Uutisten kyselyyn vastannut kertoo viettäneensä esimerkiksi perhejuhlia, joissa on aina ollut yli kymmenen henkilöä ja ”kaikki ikään kuin leikkivät, ettei koronaa ole”.

– Me olemme vahvasti laumaeläimiä ja viihdymme toistemme kanssa – se on myös ehkä syy siihen, miksi ihmislaji nyt hallitsee maapalloa.

– Se miten (kokoontumisia) voisi välttää, on hankala kysymys. Jos haluamme ohjata ja kannustaa ihmisiä hyvään toimintaan, niin tärkeässä roolissa on se, mitä meidän ympärillämme olevat ihmiset tekevät. Paljon vaikuttaa myös se, mitä kuvittelemme, että muut ihmiset tekevät.

Yhdysvaltalaistutkimuksissa on esimerkiksi havaittu se, että jos opiskelijat kuvittelevat tovereidensa käyttävän enemmän alkoholia kuin he itse, he alkavat myös itse käyttää alkoholia enemmän voidakseen kuulua joukkoon.

– Kun kuvitellaan ja ajatellaan, mitä muut tekevät, niin mennään siinä mukana.

Kärsivällisyydellä on rajansa ja lipsumista voi alkaa tapahtua.

– Kun on tehty pitkään jotain hyvää, niin helposti ajatellaan, että nyt minä voin vähän lipsahtaa. Tutumpi vertaus voisi olla se, että jos on pidemmän aikaa käynyt kuntosalilla, niin ajattelee, että voisi paremmalla omatunnolla syödä sipsejä. Sama ilmiö näkyy monessa muussakin toiminnassa.

"Haastava paikka johtohenkilöille"

Twitterissä on väitetty, että esimerkiksi talvilomakuvia Lapista ei nyt kehdata julkaista paheksunnan pelossa.

– En kyllä yhtään ihmettele, että ne on nyt jätetty julkaisematta.

Kanervan mukaan HUS:n toimialajohtaja Maaret Castrénin toiminta on ollut kyseenalaista: Castrén julkaisi hiljattain lomakuvia Lapista, vaikka matkustelua suositeltiin välttämään.

– Olihan se vähän hassua, että siinä toimittiin vastoin kuin itse suositeltiin. Tämä on tiukka ja haastava paikka johtohenkilöillä – niin sanotulla yhteiskunnan eliitillä – näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan. 

– Ihmisille on tärkeää oikeudenmukaisuuden kokemus. Jos on itse toiminut hyvin pitkään ja muut ihmiset menevät ja rellestävät, niin kyllähän siitä tulee tunne, että miksi edes yritän.