Mikä on Putinin asema Venäjän tappioiden jälkeen? Asiantuntijan mukaan panoksena on Kremlin eliitin omaisuus ja vapaus

Venäjän tappiot Ukrainan sodassa ovat kirvoittaneet keskustelua siitä, minkälainen on Venäjän presidentti Vladimir Putinin asema maansa johtajana. Mielipiteet sodan jatkamisesta jakavat nyt myös venäläisiä.

Länsimaissa kiinnitettiin paljon huomiota Pietarin ja Moskovan paikallisoppositiopoliitikoiden antamaan kritiikkiin Putinista. Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro arvioi MTV Uutiset Livessä, mikä merkitys kritiikillä Putinia kohtaan on.

– Oppositiopoliitikot ovat mahdollisesti arvioineet, että nyt oli sopiva tila kokeilla tällaista ulostuloa ja katsoa, miten yhteiskunta reagoi. Saisiko tästä sellaisen lumipalloefektin aikaan, joka kertaisi kritiikin?

Kangaspuro pitää ulostuloja rohkeina, koska ei voida tarkkaan tietää miten Putinin johto reagoi kriittisiin ulostuloihin. Johdon kritisointi voi langettaa kritisoijalle kovankin rangaistuksen.

– Ulostulot kertovat siitä, että osa sodanvastustajista on valmis panemaan aika paljon peliin. Heidän arvionsa mukaan tilanne on nyt se, että tällaisista ulostuloista on hyötyä ja ne voitaisiin yhteiskunnassa ottaa vastaan.

Venäjä on pitkään käyttänyt hyökkäyssodankäynnistään nimikettä sotilasoperaatio. Kangaspuro sanoo, että Venäjän laajat tappiot rintamalla tekevät sodan peittämisen Putinin hallinnolle mahdottomaksi.

Tappioiden myötä myös venäläiset ovat jakautuneet kahteen leiriin, jossa toinen osapuoli vaatii täyttä sotatoimien käynnistämistä ja toinen tappioiden tunnustamista.

– Tappiot ovat luoneet kritiikille tilaa, sitä tulee Venäjän militaristiselta äärioikeistolta, joka vaatii liikekannallepanoa ja täyttä sotatoimien käynnistämistä. Toinen puoli vaatii tunnustamaan, että nyt menee huonosti ja ei ole muita vaihtoehtoja kuin ratkoa kriisi neuvottelemalla, Kangaspuro sanoo.

Onko lännen toiveajattelua, että Putin syöstään vallasta?

Venäjän tappiot Ukrainan sodassa ovat aiheuttaneet keskustelua siitä, kuinka pitkään Putin voi vielä pysyä vallassa. Kangaspuro ei usko, että vallanvaihto tapahtuisi Venäjällä kansannousun kautta.

Tähän asti Venäjän vallanvaihto on tapahtunut Kangaspuron mukaan poliittisen ja taloudellisen eliitin uudelleenryhmittymisen kautta.

– Meillä ei ole kovinkaan paljon merkkejä vallasta syöksemisestä, vaikka tiedämme että tyytymättömyys on kasvanut. Kreml käyttää väkivaltaa ja voimaa vallassa pysymiseksi. Näillä tiedoilla vaikea arvioida mitä tapahtuu, ja jos se tapahtuu, se tulee tapahtumaan jossain määrin yllättäen.

Kangaspuron näkemys venäläisestä päätöksenteosta on muuttunut sodan aikana. Hän arvioi, että Kremlissä pohditaan kuumeisesti nyt sitä, mikä on tilanteesta paras ulospääsy.

– On tullut enemmän kysymysmerkkejä, minkä arvioiden varassa hallinto toimii ja paljonko on Putinin viljelemää imperialistista ja konservatiivista Venäjän imperiumin palauttamisen ideologiaa, joka on johtanut radikaaleihin virhepäätöksiin heidän itsensä kannalta.

– Putinin lähipiiri on laittanut niin paljon henkilökohtaisia asemiaan kiinni operaatioon, että jos he myöntäisivät tappionsa ja tekisivät äkkikäännöksen, olemme lähellä sitä, että Putin ja hänen lähipiirinsä menettävät valtaasemansa. Tällöin on kyse myös heidän sekä omaisuuksistaan että vapaudestaan. Tämä tekee sen ulospääsyn löytämisen vaikeaksi.

Venäjällä ei kykyä liikekannallepanoon

Kangaspuro arvioi, että jos liikekannallepano määrättäisiin, kansa tekisi päätelmän, että Venäjä on epäonnistunut sotilasoperaatiossaan. Hän arvelee, ettei se edes onnistuisi, koska Venäjällä ei ole siihen konkreettista mahdollisuutta.

– Liikekannallepano tuskin edes onnistuisi, jos on uskominen länsimaisia sotilasasiantuntijoita. Venäjällä ei ole valmiutta, infrastruktuuria ja järjestelmiä, miten se toteutettaisiin. Poliittinen vastareaktio olisi melkoinen.

– Venäjän johto itsekin aprikoi, mitä he voivat markkinoida voittona kansalle, ilman että he menettävät kasvonsa Venäjän johtajina. He varmaan ajattelevat, että Krim pysyy heillä ja heidän tunnustamansa separatistitasavallat pysyisivät heidän hallussaan.

Sodan loppumisen aikataulua Kangaspuro ei osaa ennustaa.

– Sotiminen jatkuu niin kauan, kuin molemmilla osapuolilla on siihen kykyä ja kapasiteettia. Ajatellaan, että sotimalla voidaan saada paremmat asiat jossain vaiheessa tuleviin rauhanneuvotteluihin. Valitettavasti vielä ollaan siinä tilanteessa, että sotiminen jatkuu.

Lue myös:

    Uusimmat