Mikäli Uudenmaan eristämistä haluttaisiin jatkaa, pitäisi hallituksen toimia nopeasti: "Asialla alkaa olla kiire"

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen muistuttaa, että valmiuslain käyttöönottoasetuksen jatkamista koskeva asetus pitäisi tuoda eduskunnan käsiteltäväksi kaksi viikkoa ennen käyttöönottoasetuksen soveltamisajan päättymistä. Mikäli siis Uudenmaan eristämistä haluttaisiin jatkaa, alkaisi asialla olla jo kiire.

Sanna Marinin (sd) hallituksen on määrä tällä viikolla päättää, jatkaako se Uudenmaan eristystä, joka tällä tietoa on voimassa 19. huhtikuuta eli ensi sunnuntaihin saakka.

– Valtioneuvosto ei tuonut Uudenmaan sulkemisen jatkamista eli valmiuslain 118 §:n soveltamisen jatkamista koskevaa asetusta eduskunnan käsiteltäväksi 5.4.2020 mennessä, jolloin tuo kahden viikon määräaika umpeutui. Tarkoittaako tämä, että valtioneuvosto ei ole aikeissa jatkaa valmiuslain 118 §:n soveltamista? Vai tarkoittaako tämä, että valtioneuvosto kompastelee jälleen valmiuslain soveltamiseen liittyvässä lakitekniikassa, mitä se on tehnyt kuluneiden neljän viikon aikana lukuisia kertoja? Vai onko valtioneuvosto kenties epävarma välttämättömyysedellytyksen täyttymisestä, Rautiainen ihmettelee Perustuslakiblogissa.

"Asialla alkaa olla kiire"

Professori Martin Scheinin huomauttaa, että Uudenmaan raja aukeaa automaattisesti 19. huhtikuuta, jos valtioneuvosto ei sitä ennen anna uutta asetusta sulun jatkamisesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsti Varhila kertoi sunnuntaina, että hallitus todennäköisesti julkaisee koronatilannetta arviomuistion tiistaina.

– Silloin asialla alkaakin olla kiire. Koska jatkamisasetusta ei tuotu eduskuntaan kahta viikkoa ennen, se tarkastetaan kuten tavanomainen käyttöönottoasetus eli se astuu voimaan vasta kun eduskunta on hyväksynyt sen. Kun eduskuntakäsittelyyn tulee varata käytännössä tällaisessa asiassa ainakin kaksi kokonaista päivää, on selvää, että valtioneuvosto joutunee päättämään jatkamisasetuksen antamisesta ennen torstain tavanomaista yleisistuntoaan, Rautiainen kommentoi.

Hän huomauttaa, että niillä perusteilla, joilla valtioneuvosto perusteli Uudenmaan sulun välttämättömyysedellytyksen täyttymistä käyttöönottoasetuksen säätämisen yhteydessä, olisi ollut analogisesti johdonmukaista ryhtyä Pohjois-Suomessa länsirajalla jo aiemmin voimakkaampiin rajoitustoimiin.

– Näkyykö tässä hallituksen toiminnassa tietoperusteisen päätöksenteon sijaan alue- ja/tai puoluepolitiikka?

Valmiuslain soveltamisen neljännen viikon tapahtunut kertovat Rautiaisen mukaan myös siitä, että riskiryhmien suojelutoimet Uudellamaalla ovat tulleet entistäkin tärkeämmiksi.

– THL:n asiantuntijoiden päivittäin julkisesti sosiaalisessa mediassa jakamien kuvaajien perusteella epidemian kasvun tasaantuminen tulee tällä hetkellä ehkä pääosin muualta Suomesta kuin Uudeltamaalta, hän katsoo.

Martin Scheinin korostaa, että liikkumisvapaus on pääsääntö ja perusoikeus. Siihen saa kajota vain välttämättömiksi arvioiduin hyväksyttävin syin.

–  Jos sulkua nyt päädytään jatkamaan, se tapahtunee muulla kuin laipioinnin alkuperäisellä hidastamisen/kahden huipun tavoitteella. Välttämättömänä esitettäisiin ei-uusimaalaisten suojaaminen itsessään.

Lue myös:

    Uusimmat