Jäätilanne ympäri Suomea on yhä vaihteleva. Pienemmät vesistöt voivat tuntua turvallisilta, mutta viranomaisten mukaan suurempien vesistöjen jäitä kannattaa vielä vältellä. Esimerkiksi Mikkelissä todistettiin tällä viikolla jo yhtä läheltä piti -tilannetta.
Mikkeliläinen Anne Laatikainen oli kävelemässä sillalla Saksalan asuinalueella viime tiistaina. Hän oli jo ohittanut jokea ylittävän sillan, kun sivusilmällä hän huomasi pienen hahmon jäällä.
Laatikainen palasi sillalle ja huomasi kauhukseen, että kouluikäinen poika oli leikkimässä jäällä.
– Poika hajotti kepillä jäätä. Aivan hänen saappaidensa kärjessä jää oli jo rikkoutunut ja vesi virtasi, Laatikainen kertoo.
Lue myös: Matias, 12, pelasti hukkuvan 5-vuotiaan pikkutytön – "Jos en olisi ollut lähellä, kuka tietää, mitä olisi voinut tapahtua"
"Jäälle ei ole mitään asiaa"
Laatikainen huusi pojalle niin rauhallisella äänellä kuin säikähdykseltään pystyi.
– Ole kiltti ja tule pois sieltä. Jää on todella ohutta, hän varoitti poikaa.
Poika kuuli huudot ja konttasi jäältä kantavalle maalle. Hurjalta näyttäneestä tilanteesta selvittiin tällä kertaa säikähdyksellä.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahden mukaan jäätilanne ei kunnassa ole vielä sellainen, että jäillä voisi liikkua miten vain.
– Pienemmillä vesistöillä voi jo turvallisesti liikkua, mutta isommat vesistöt ovat vielä täysin sulina. Ilman hyvää tieto-taitoa jäälle ei kyllä muuten ole mitään asiaa, Halmeslahti kertoo.
Näin toimit hätätilanteessa
Halmeslahti kertoo, että ihmisten vedestä pelastamista tapahtuu vuosittain melko tasaisesti, mutta tilanteita voi olla enemmän, jos esimerkiksi jäät heikkenevät normaalia aikaisemmin.
Hän kehottaa jokaista kertaamaan myös toimintaohjeet mahdollisia hätätilanteita varten.
– Ensimmäisenä toki soitetaan hätäkeskukseen ja kerrotaan mitä on tapahtunut ja missä. Sitten oma turvallisuus huomioiden voidaan mahdollisesti lähteä auttamaan, jos autettavan lähelle päästään turvallisesti.
Halmeslahden mukaan veden varaan joutunutta olisi hyvä auttaa pitämään pinnalla esimerkiksi narun, köyden tai pitkän kepin avulla.
– Pitää olla varovainen, sillä hetken päästä pelastettavia voi olla yhden sijaan kaksi.
Lapsilla paremmat selviytymismahdollisuudet
Halmeslahden mukaan Etelä-Savon pelastuslaitos on pyrkinyt opastamaan lapsia, jos heihin jäiden lähistöllä törmätään.
Seikkailunhaluisilla lapset voivat usein jättää vanhempiensa varoitukset huomioimatta, mutta Halmeslahti muistuttaa silti kotikeskusteluiden tärkeydestä.
– Jäät ovat nyt todella heikkoja ja vaikka jää näyttäisi kestävältä, se voi pettää alta.
– Siinä ei ole montaa minuuttia toiminta-aikaa ennen kuin jäihin tippunut alkaa kangistumaan ja menettää toimintakykynsä, hän toteaa.
Lasten selviytymismahdollisuudet avantoon pudotessaan voivat olla hitusen aikuisia parempia, sillä lapsen keho jäähtyy nopeammin. Jäähtyessään kehon hapenkulutus pienenee ja tämä voi suojella lapsen aivoja esimerkiksi pahemmilta aivovaurioilta.
Avannosta on miltei mahdotonta nousta ylös omin voimin
Pikkupojan Mikkelin jäiltä pelastanut Laatikainen ihmettelee, mikseivät muut ohikulkijat jääneet varoittamaan poikaa heikoista jäistä, sillä tilanne oli silminnähden vaarallinen.
– Jos siihen paikkaan tipahtaisi, siitä ei lapsi omin avuin pääsisi ylös, Laatikainen kuvailee tapahtumapaikkaa.
Myös Halmelahti kertoo, että avannosta ei noin vain tulla ylös ilman apuvoimia.
– Jos kaikesta huolimatta sinne jäille on pakko menä, niin kannattaa ottaa edes naskalit mukaan. Ne ovat erittäin hyvät apuvälineet siinä vaiheessa, jos sinne putoaa. Avannosta on aika toivotonta päästä ylös ilman mitään tarttumapintaa.