"Ensimmäisenä tulee kylmäshokki" – osaisitko pelastautua jäistä tai pelastaa jäihin pudonneen henkilön?

Vaihteleva sää on tehnyt varsinkin jäällä liikkumisesta hieman kysymysmerkin. Tänä talvena jäätilanne on esimerkiksi ollut erityisen huono.

Vaaratilanteen varalta jokaisen jäillä liikkuvan olisikin hyvä tietää, miten jäihin pudottuaan pelastaudutaan tai vaihtoehtoisesti autetaan jäihin pudonnutta.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kouluttaja ja Tukesin vesiturvallisuus asiantuntija Anne Hiltunen kertoo Huomenta Suomen haastattelussa, miten jäillä liikkujan tulisi varustautua ja miksi juuri kevätjää on niin petollinen.

Voit katsoa koko keskustelun sekä malliesimerkit siitä, miten jäistä tulee pelastautua, yllä olevalta videolta.

Lue myös: Poliisilta lista: Näitä asioita kaipaat, kun jää pettää allasi

Hyvät varusteet auttavat

Hiltusen mukaan jäillä liikkuessa tulee aina muistaa se fakta, että jää saattaa pettää.

Paikallistuntemus sekä tiettyjen vaaranpaikkojen tunnistaminen on erityisen tärkeää. Esimerkiksi kaislikot, sillan aluset, niemet, joen suut sekä paikat, joissa vesi virtaa, ovat erityisen vaarallisia paikkoja liikkua jäillä.

Jos haluaa varustautua jäillä liikkumiseen kunnolla, kannattaa Hiltusen mukaan hankkia jääsauvat, joilla pystyy tunnustelemaan jään kantavuutta kulkiessaan.

– Jos se menee kevyesti jäästä läpi, se tarkoittaa sitä, että tulee kääntyä, Hiltunen kertoo.

Mukana pitää olla aina myös naskalit ja nimenomaan kaulaan ripustettuna, sillä tarpeen tullen niitä on hyvin vaikeaa lähteä kaivamaan esimerkiksi repusta tai takin alta.

Lue myös: Talviuinti pakottaa elämään hetkessä – rutkasti positiivisia vaikutuksia myös mielenterveydelle

Miten välttää jäihin tippumisesta aiheutuva paniikki?

Jäihin pudotessa täysin luonnollinen reaktio on shokki. Yllättävä tilanne ja jääkylmä vesi saattavat tehdä rationaalisen ajattelun hyvinkin hankalaksi.

Hiltusen mukaan voisikin olla hyvä harjoitella ennakoivasti kylmän sietoa: uimahallissa voi käydä kylmävesialtaassa tai sitten avannossa.

– Nyt kun yllättäen tipahtaa jäihin, ensimmäisenä tulee kylmäshokki. Vaarana on, että vedät vettä henkeen ja sitten lähtee paniikki päälle, Hiltunen sanoo.

Tärkeää onkin pystyä rauhoittamaan itsensä, jotta saa kivuttua takaisin jään pinnalle. Nostovoimaa saa naskalien tuen lisäksi voimakkailla uintipotkuilla.

Lue myös: Vaikuttava lista: Syyt, joiden vuoksi avantouintia kannattaa kokeilla – "Kyllä se on sen arvoista"

Miten toimia auttajana?

Auttajan osassa olisi hyvä tempaista mukaansa jotakin kättä pidempää, kuten keppi, harja, kaulahuivi tai takki ja sitten lähestyä putoamispaikkaa varoen samasta suunnasta kuin pudonnutkin on kulkenut.

Aivan lähelle aukkoa ei kannata itse mennä, vaan ryömiä lähietäisyydelle varovasti ja ojentaa jäihin pudonneelle jotain, mihin hän voi tarttua ja sitten auttaa vetämään hänet pois jäistä.

Liian lähelle mentäessä saattaa itse olla vaarassa pudota samaan aukkoon.

Lue myös: Maailman kylmimmässä kaupungissa hytistään: Siperiassa mitattiin 62,7 pakkasastetta!

Jää on erilainen syksyllä ja kevättalvella

Hiltusen mukaan syksyjää "ritisee ja ratisee", ikään kuin varoittaa siitä, että ei kannata jatkaa pidemmälle.

Lumen peittämästä talvi- ja kevätjäästä on kuitenkin hankalampi sanoa, kuinka kestävää se lopulta on.

– Kun aurinko sulattaa, jää puikkoontuu. Sitten se on kuin kasa mehupillejä ja mietit, mitä tapahtuu, kun astut sen päälle, Hiltunen kertoo.

Jäihin saattaakin pudota Hiltusen mukaan täysin yllättäen vain paikallaan seisten.

Lue myös: Elina Mäkisen jääuintiharrastusta seurataan ympäri maailman – tämä saa naisen viemään kylmänsietokykynsä äärimmilleen

Lue myös: Talviloman aktiivisuus näkyy myös loukkaantumisissa – näin ennaltaehkäiset vammoja: "Ei ole mitenkään tyhmä ajatus..."

Katso myös: Toimittaja kokeili, miltä tuntuu pudota heikkoihin jäihin – näin pelastaudut oikeaoppisesti