Mikkelin panttivankidraamasta 30 vuotta: "Kun tilanne vyöryi päälle, ratkaisuja oli tehtävä sekunneissa"

– Ei uskoisi, että siitä on jo 30 vuotta. Tuntuu edelleen siltä, että se olisi lähellä. En ole koskaan kysynyt, minkä takia juuri minulle kävi näin. Olen ajatellut niin, että elämässä on erilaisia tapahtumia ja tämä on ollut yksi jakso minun elämässäni, Makkula kertoo MTV Uutisille.

– Joka aamu, kun laitan proteesia, asia muistuu mieleen. Niillä tiedoilla mitä siinä hetkessä oli, ei ollut muuta vaihtoehtoa toimia. Tai sitten olisi pitänyt olla tottelematta ampumiskäskyä, Tulikoura sanoo.

"Tilanne kiristyi sekunneissa"

Helsingin Jakomäessä sijainneen Kansallis-Osake-Pankin ryöstöstä 8.8. 1986 alkanut kaappausdraama kesti 14 tuntia. Ryöstäjällä oli päässään musta naamio, sukka, ja hän oli aseistettu katkaistulla haulikolla ja 10 kilolla dynamiittia.

Poliisi sai pakoauton pysähtymään lääninhallituksen rakennuksen viereen Mikkelin torille 9.8. kello 01.12. Pakoautossa oli kaapparin lisäksi kolme pankkivankia.

MTV:n kuvaaja tallensi räjähdyksen

Räjähdyksen kuvasi videolle MTV:n Kymmenen Uutisten kuvaaja Jussi Kemppinen, joka hälytettiin paikalle keskellä yötä elokuussa 1986. Hän muistelee, miten paineaalto iski vasten ja sirpaleita lensi ylitse.

–  Se tuntui kuin hevosenpotku. Aalto oli hyvin lämmin.

Hän painoi kameransa käyntiin vaistomaisesti 2-3 ruutua ensimmäisen leimahduksen jälkeen, eli käytännössä koko räjähdys tallentui uutiskuvaan. Kyseessä on poikkeuksellinen materiaali. 

Kemppisen mukaan räjähdys aiheutti täydellisen lamaantumisen.

– Se on niin kaaosmainen tilanne, joka ei hetkeen jäsentynyt mitenkään. 

Muutaman tunnin päästä, kun aamu valkeni, tuhon laajuudesta sai paremman käsityksen. Räjähdyksessä kuoli ryöstäjä ja yksi panttivanki. Yhdeksän poliisimiestä loukkaantui, kaksi heistä vakavasti.

Kemppinen miettii vieläkin, millainen tuuri hänellä kävi tilanteessa.

– En loukkaantunut millään tavalla, mikä on aika ihme kyllä.

Teksti: Päivi Hannula, MTV Uutiset

Aluksi rauhallisesti sujuneet neuvottelut kiristyivät hetkessä noin kello 03.30. Varttia myöhemmin kaappari uhkasi räjäyttää auton ellei pääsisi liikkeelle.

Panttivankeja huudettiin poistumaan autosta ja kaksi heistä, naispankkivirkailijat, pääsikin ulos.

Kokenut Karhu-ryhmän poliisi, silloin 42-vuotias Tulikoura sai esimieheltään hyökkäyskäskyn ja vielä toiston siihen kello 03.49, koska esimies katsoi kaapparin olevan kiihtyneessä tilassa.  

Tulikoura ampui konepistoolilla kaksi laukausta auton tuulilasin läpi takapenkillä istuvaa kaapparia kohti. Vajaat kaksi sekuntia ensimmäisen laukauksen jälkeen kaappari laukaisi dynamiittipanoksen.

– Se oli huono ampumissektori, ja lisäksi piti varoa kuljettajan paikalla istunutta kolmatta panttivankia, Tulikoura kertaa tapahtumia.

Tulikoura oli vain metrin, puolentoista päässä pakoautosta sen räjähtäessä.

– Kun tilanne vyöryi päälle, ratkaisuja oli tehtävä sekunneissa. Jos tekijästä olisi ollut tieto, ampumislupa olisi varmasti tullut aiemmin.

"Kaappari olisi voitu eliminoida"

Räjähdyksessä kuolivat kaappari ja pakoautoa kuljettanut miespanttivanki Jukka Häkkinen.

Kaappariksi paljastui saumaaja Jorma Kalevi Takala, jolla oli kovaa rikostaustaa huumejuttuineen.

Mikkelin torilla runsaat kaksi tuntia kestäneiden neuvottelujen aikana poliisin johtokeskus oli kieltänyt kaapparin ampumisen.

– Silloin kun tilanne oli vielä rauhallinen, Jorma Takala oli pitkään kahden kiikarikiväärin tähtäimessä, mutta ampumislupaa ei tullut, Tulikoura sanoo.

Iltalehteen oli aiemmin panttivankidraaman aikana soittanut henkilö, joka kertoi tietävänsä kaapparin. Poliisilaitokselle tämä tieto tuli kuitenkin niin myöhään yöllä, ettei sitä ehditty tarkistaa.

– Hänet (Takala) olisi pystytty helposti eliminoimaan siihen paikkaan Mikkelin torilla, mutta ampumislupa ei ollut voimassa. Katselin häntä itsekin kiikarikiväärin takaa muutamien metrien päästä, Makkula kertoo.

"En hyväksy KKO:n ratkaisua"

On todellinen ihme, että Tulikoura ja Makkula säilyivät hengissä.

Tulikoura sai räjähdyksessä sirpaleita joka puolelle kehoa. Oikea puoli kasvoista oli kokonaan lasimassan peitossa. Hänen oikea jalkansa lopulta amputoitiin. Toisessa jalassa on edelleen sirpaleita.

– Pohjetta yritettiin korjata, mutta siirrännäinen ei ruvennut toimimaan, ja menin todella huonoon kuntoon.

Mikkelin tapauksen jälkiselvittelyssä Karhu-ryhmän esimiehenä ollut komisario tuomittiin korkeimmassa oikeudessa 6000 markan sakkoihin kuolemantuottamuksesta ja virkavirheestä.

– En ole koskaan hyväksynyt korkeimman oikeuden päätöstä. KKO teki kaiken kaikkiaan virhearvion tilanteesta ja sitä edeltävistä tapahtumista, Tulikoura sanoo.

Poliiseja syytettiin taposta, mutta syytteet kaatuivat kaikissa oikeusasteissa. Oikeudenkäynnissä oli kyse räjähdyksessä kuolleen panttivangin omaisten nostamista syytteistä. Virallinen syyttäjä ei nähnyt aihetta syytteisiin. 

– Olen tietoisesti riskeerannut henkeni pelastaakseni panttivankina olleen nuoren miehen. Kun sitä ei pystynyt tekemään, sain tapposyytteen. Se tuntui kohtuuttomalta, Tulikoura sanoo. 

Tulikouran mielestä syytteessä olivat alunperinkin väärät ihmiset.

– Syytteessä olisi pitänyt olla silloinen poliisiylijohtaja Olli Urponen ja Mikkelin apulaispoliisitarkastaja. Heillä oli johtovastuu.

Paljon positiivista palautetta

Tulikoura kertoo saaneensa paljon palautetta ihmisiltä. Edelleen hänet pysäytetään juttelemaan 30 vuoden takaisista tapahtumista.

– Sairaalaan tuli paljon kukkia, kortteja ja kirjeitä. 99 prosenttia oli positiivista. Minulle oli suuri apu siitä, miten ihmiset olivat alussa mukana ja toivottivat tsemppiä toipumisessa.

– Sen sijaan apua olisin kaivannut enemmän siihen, miten toimia esimerkiksi korvausasioissa. Kun ihminen joutuu sellaiseen tilanteeseen, sitä on aika yksin. Yli 10 vuotta meni, että saatiin kuntoutusta, Tulikoura kertoo korvaustaistelusta.

"Henkiset vammat ovat raskaimmat"

Mikkelissä pahasti loukkaantunut Jussi Makkula oli tapahtuma-aikaan 38-vuotias Karhu-ryhmän poliisi.

Makkula otti vastaan etupenkiltä paenneen naispanttivangin ja sai hänet turvaan läähinhallituksen talon kulman taakse. Sitten räjähti. 

– Tilanne kärjistyi nopeasti. Itse räjähdyksestä en muista mitään. Löi niin lujasti päähän.

Räjähdys mursi Makkulan otsan ja vei näön oikeasta silmästä. Hän sai aivoruhjeita. Jaloista meni lihaksia ja jänteitä. Oikea korvanlehti leikkaantui pois. Sairaalassa Makkulalle tehtiin useita ihonsiirtoja.

– Matkan varrella on ollut paljon tunteita pelissä. Fyysiset vammat on ollut helpompi hyväksyä. Niille ei voi mitään.

– Pahimmat ovat henkiset vammat, jotka ovat tulleet tappelussa korvauksista valtiokonttorin kanssa. Monta yötä on tullut itkettyä, että tämä ei voi olla näin, Makkula sanoo.

Makkula saa tapaturmaeläkettä, mutta korvausten kanssa tapellessa kului kaksikymmentä vuotta.

– En voi ymmärtää, että jos poliisi suojellakseen yhteiskuntaa loukkaantuu virkatehtävässä ja saa elinikäiset vammat, joutuu vielä kärsimään tällaisen korvaustaistelun valtion kanssa.

Makkulan mukaan Mikkelin tapahtumien jälkiselvittelyssä on usein unohdettu, mistä kaikki lähti liikkeelle.

– Tietysti voi aina kriittisesti tarkastella, mitä olisi voitu tehdä toisin tai mitä virheitä tilanteessa tehtiin. Mutta varsinaisen virheen ja rikoksen teki Jorma Takala. Hyvin vakavan rikoksen yhteiskuntaa vastaan, Makkula muistuttaa.

Vastuukysymykset selkiytyneet

Makkulan ja Tulikouran mukaan poliisin Karhu-ryhmä on nykyäänkin erittäin hyvin koulutettu ja kovakuntoinen.

– Yksi maailman parhaista poliisiyksiköistä, Makkula sanoo.

Mikkelin panttivankidraama on myöhemmin vaikuttanut paljon poliisin kenttäkoulutukseen, käskytykseen, aseenkäyttöön ja johtamisjärjestykseen.

 – Vastuukysymykset ovat tulleet paljon selkeämmiksi, Makkula toteaa.

Traagisista elokuun 1986 tapahtumista huolimatta Makkula sanoo nauttivansa elämästä täysillä. Siihen kuuluu muun muassa kalastamista ja matkustelua sekä golfia.

– Voitin juuri Suomen Eläkeliiton golfin SM-kultaa alle 70-vuotiaiden sarjassa.