Helsinkiläiseen pankkiin tunkeutunut ryöstäjä otti useita panttivankeja elokuussa 1986. Kaappaus päättyi seuraavana yönä dramaattisesti Mikkelin torin laidalla pakoauton räjähdykseen. Kaappari ja yksi panttivanki saivat surmansa ja useita poliiseja loukkaantui.
Suomen rikoshistoriassa poikkeuksellinen tapahtumasarja käynnistyi perjantaina 8. elokuuta 1986 noin kello 13.40.
Helsingin Jakomäessä sijainneeseen Kansallis-Osake-Pankin konttoriin astui huppupäinen mies, jolla oli mukanaan katkaistu haulikko ja noin 10 kilogrammaa dynamiittia sisältänyt räjähdysainepanos. Mies oli varastanut dynamiitin läheiseltä louhintatyömaalta.
Ryöstäjä esiintyi koko tilanteen ajan erittäin hermostuneesti. Hän otti pankissa toistakymmentä panttivankia.
Ryöstäjä vaati 2,5 miljoonaa markkaa rahaa, auton ja mahdollisuuden poistua esteettömästi.
Pankinjohtaja varoitti poliisia yrittämästä sisälle, koska ryöstäjä oli uhannut surmata panttivankinsa ja räjäyttää dynamiittipanoksensa.
Ryöstäjälle toimitettiin pakoautoksi pankinjohtajan henkilöauto, jota kuljetti yksi panttivangeista. Hän sai surmansa pakoa seuranneessa räjähdyksessä. LEHTIKUVA / Matti Björkman
Poliisi toimitti paikalle runsaat miljoona markkaa sisältävän salkun.
Noin kello 19.55 ryöstäjä siirtyi aseidensa, rahasalkun ja kolmen panttivankinsa – yhden miesasiakkaan ja kahden naispuolisen pankkivirkailijan – kanssa pankin edustalle tuotuun pankinjohtajan henkilöautoon. Kaappari pakotti miehen kuljettajaksi ja asettui itse takapenkille naisten väliin.
Ryöstäjä oli suojautunut läpinäkymättömillä huovilla, koska hän aavisti poliisien yrittävän tässä vaiheessa ampua hänet.
Eliminoimiskäsky oli voimassa myös pakomatkalla, mikäli panttivankien henki olisi uhattuna.
Traaginen päätös Mikkelin torilla
Pankkiryöstäjä-kaappaaja räjäytti autonsa Mikkelin torilla. LEHTIKUVA / Ari Ojala
Pakoauto suuntasi kohti Lahtea ja sai peräänsä useita poliisiautoja sekä Karhu-ryhmän. Erilaisten vaiheiden jälkeen pakoauto saapui Mikkeliin lauantain puolella noin kello yksi ja pysähtyi torin laitaan Maaherrankadulle lääninhallituksen talon seinustalle.
Poliisi piiritti auton. Karhu-ryhmä asettui auton ympärille ja läheisiin rakennuksiin tarkkailemaan tilannetta.
Kaappari esitti uudet vaatimukset, joihin kuului toinen auto ja vapaa poistuminen paikalta.
Neuvottelut poliisin ja kaappaajan välillä kestivät lähes kaksi ja puoli tuntia. Kaapparin ampuminen neuvottelujen kestäessä kiellettiin.
Tilanne kiristyi noin kello 3.30. Silloin kaappari ilmoitti haluavansa lähteä liikkeelle ja uhkasi räjäyttää auton ellei pääsisi matkaan.
Poliisi kehotti panttivankeja poistumaan autosta, ja molemmat naiset noudattivatkin kehotusta. Välittömästi tämän jälkeen Karhu-ryhmän poliisi yritti ampua kaapparin. Ruumiinavauksen mukaan luodit eivät osuneet ryöstäjään eivätkä ilmeisesti myöskään panttivankiin tai aiheuttaneet dynamiiitin räjähtämistä.
Räjähdyksessä kuoli kaappajan lisäksi pakoautoa ajanut panttivanki Jukka Häkkinen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Pari sekuntia entimmäisen laukauksen jälkeen kaappari ilmeisesti laukaisi dynamiittipanoksen ja auto räjähti. Kello oli noin 03.50.
Voimakkaan räjähdyksen aiheuttama paineaalto kaatoi lähellä olleet ihmiset maahan, vaurioitti pahoin lääninhallituksen taloa ja rikkoi myös kauempana olleiden rakennusten ikkunoita. Sekä kaappari että miespanttivanki saivat surmansa. Yhdeksän poliisimiestä loukkaantui, kaksi heistä vakavasti.
Kaapparin henkilöllisyys paljastui oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa. Hän oli aiemminkin vakaviin rikoksiin syyllistynyt helsinkiläinen Jorma Kalevi Takala.
Jälkipyykkinä poliisin toiminta Mikkelin torilla herätti runsaasti keskustelua ja johti oikeudenkäyntiin, jossa surmansa saaneen miespanttivangin omaiset vaativat poliiseille rangaistusta taposta. Syytteet kaatuivat.
Korkein oikeus tuomitsi toukokuussa 1993 Karhu-ryhmää johtaneen komisarion virkavirheestä ja kuolemantuottamuksesta 6000 euron sakkoihin.
Kuvassa ryöstösaaliin rahasilppua. LEHTIKUVA / TIMO PYLVÄNÄINEN