Yhdysvaltojen vaalien yhteydessä tiedotusvälineet täyttyvät jälleen tulosgrafiikoista, joissa puolueilla on vakiintuneet väritunnukset: Republikaaninen puolue on punainen ja demokraattinen puolue sininen. Kuinka Yhdysvaltojen puolueet saivat värit, jotka tuntuvat eurooppalaisen tarkkailijan silmään vierailta?
Ulkomaalaisia vaalien seuraajia saattaa ihmetyttää Yhdysvaltojen värijako, jossa oikeistopuolue merkitään punaisella ja vasemmistolaisempi puolue sinisellä. Suuressa osassa Eurooppaa ja muuta ns. läntistä maailmaa kun ollaan totuttu siihen, että vasemmistoa kuvataan punaisella ja oikeistoa sinisellä. Näin on vaikkapa Britanniassa, jossa konservatiivisen puolueen väri on sininen ja työväenpuolueen punainen.
Värimaailma on tietysti tuttu Suomestakin, jossa kokoomus merkitään vaaligrafiikoissa sinisellä ja SDP punaisella. Myös Yhdysvaltojen pohjoisnaapurissa Kanadassa on Eurooppaa muistuttava värijako: konservatiivipuolue merkitään sinisellä ja sen tärkein vastavoima, lähinnä keskustavasemmistolainen liberaalipuolue punaisella.
Isänmaalliset värit on johdettu luultavasti lipusta
Yhdysvaltojen kaksipuoluejärjestelmä on käytännössä yhtä vanha kuin itse maakin eli reilusti yli 200-vuotinen. Yllättävää onkin, että puoluevärien historia on paljon tätä lyhyempi. Ennen vuoden 2000 pitkäksi venyneitä ja riitaisia vaaleja, puolueilla ei ollut yleisesti tunnustettua väriä.
Sininen, punainen ja valkoinen ovat Yhdysvaltojen lipun värit ja siksi niitä käytetään USA:ssa isänmaallisissa ja ihan arkipäiväisissäkin yhteyksissä. Rakennuksia tai puhujalavoja koristellaan sini-valko-punaisilla nauhoilla. Onkin luultavaa, että puolueita edustavat värit valikoituivat juuri lipun värien perusteella.
Vanhastaan väritunnus vaalien tulostietojen julkaisijan mukaan. Kuitenkin useimmiten republikaanit merkittiin sinisellä ja demokraatit punaisella. Tämä värijärjestys oli ajoittain käytössä jo 1860-luvulta alkaen niissä vähissä värillisissä julkaisuissa, joita silloin oli olemassa.
Sanomalehdet olivat käytännössä kokonaan mustavalkoisia 1980-luvulle asti, joten niiden tulossivuilla puolueet erotettiin vain eri harmaan sävyillä tai erilaisella kuvioinnilla.
Väritelevisio toi puoluevärit
Väritelevision yleistyminen 1970-luvulla toi puolueiden värit ihmisten olohuoneisiin ennennäkemättömällä tavalla. Televisiokanavat omaksuivat eri värejä vaaligrafiikoihinsa. Esimerkiksi vuoden 1976 vaaleissa NBC käytti republikaanien istuvasta presidentistä Gerald Fordista keltaista, demokraattien haastaja Jimmy Carterista punaista ja osavaltioista, joiden voittaja ei ollut vielä ratkennut, sinistä.
Vuodesta 1980 lähtien aina vuoden 1996 vaaleihin asti NBC käytti kuitenkin sinistä republikaaneihin ja punaista demokraatteihin. Myös muut tärkeimmät uutiskanavat eli CBS ja ABC käyttivät ainakin osan väritelevision aikakaudesta tätä värijakoa.
Kanavan vaaliohjelmien johtaja Roy Wetzel sanoo Smithsonian Magazinelle, ettei värivalintaa sen kummemmin mietitty. Se vain kopioitiin Britanniasta.
– Emme ajatelleet kahta kertaa. Sanoimme vain, että sininen edustaa konservatiivisempaa puoluetta ja asia oli sillä hyvä, Wetzel muistelee.
Wetzelin mukaan valintaan vaikutti myös käytännöllisyys. Sininen, punainen ja keltainen ovat päävärejä, jotka on helppo erottaa toisistaan grafiikassa.
Omat aina sinisiä, vastustajat punaisia
Sininen väri oli NBC:n ratkaisun myötä jo hyvää vauhtia assosioitumassa republikaaneihin. Kun haastaja Ronald Reagan vuoden 1980 vaaleissa voitti suurella erolla istuvan presidentin, demokraatti Jimmy Carterin, NBC:n uutisankkuri David Brinkley kutsui tuloskarttaa "yhtä siniseksi kuin esikaupunkitalon uima-allas".
Kylmän sodan aikaan puolueiden sisäisessä käytössä olevien grafiikoiden värikoodisto oli usein selvä, sanoo NBC Newsin poliitiikan toimittaja Chuck Todd Smithsonian Magazinelle.
– Oma puolue merkittiin sinisellä ja toinen puolue punaisella. Kuka nyt olisi halunnut olla punainen Kylmän sodan aikaan?
Vuosi 2000 muutta kaiken väreissä
Käänne tapahtui vuoden 2000 vaalien yhteydessä. Tulloin presidentinvaaleissa ehdokkaina olivat demokraattien Al Gore ja republikaanien George W. Bush. Vaalista tuli tasaisin yli vuosisataan.
Bush voitti lopulta vaalin valitsijamiesäänin 271-266. Gore sai kuitenkin puolisen miljoonaa ääntä Bushia enemmän. Erittäin tasaisen ja seuraavan presidentin nimen ratkaisseen Floridan osavaltion voittaja saatiin selville vasta korkeimmassa oikeudessa yli kuukauden varsinaisen vaalipäivän jälkeen. Bush voitti osavaltion 537 äänen erolla liki kuudesta miljoonasta annetusta äänestä.
Tämänkin yön vaaleissa demokraattienemmistöiset osavaltiot merkitään sinisellä ja republikaanienemmistöiset punaisella.
Vuoden 2000 vaaleissa kaikki tärkeimmät tv-yhtiöt, joihin nyt oli tullut lisäksi konservatiivista linjaa edustava Fox News, olivat valinneet sinisen värin edustamaan demokraatteja ja punaisen republikaaneja. Valinta tapahtui ilmeisesti täysin sattumalta ja ilman mitään kanavien yhteistä suunnitelmaa.
Koska tuloksen vahvistaminen vaaleissa tuolloin kesti paljon tavallista pidempään, tuloskartat pysyivät näkyvillä mediassa paljon odotettua pidempään. Tämän takia ilmaisut “punainen osavaltio” ja “sininen osavaltio” toistuivat viikkojen ajan media ja jäivät sen myötä yleiseen käyttöön.
Republikaanien tunnusväri on punainen ja eläin on norsu. Demokraateilla väri on sininen ja eläin aasi.
Pian vuoden 2000 vaalien jälkeen puolueet alkoivat omaksua median jo käyttämää värikoodistoa itselleen. Tämä oli uutta, sillä tähän asti molemmat olivat käyttäneet pääasiassa sini-puna-valkoista väriyhdistelmää.
Puolueiden eläintunnukset, demokraattien aasi ja republikaanien norsu, joiden historia ansaitsee oman juttunsa, väritettiin usein ja toisinaan vieläkin, Yhdysvaltojen lipun väreillä.
– Yhdysvalloissa puolueiden tunnukset todellakin ovat norsu ja aasi, kirjoitti Yleisradion pääjohtajana vuosina 1970-79 Erkki Raatikainen seuratessaan vuoden 1980 vaaleja paikan päällä Yhdysvalloissa.
Hän kirjoitti vaalikokemuksistaan Oi Amerikka - Mitä jokaisen tytön ja pojan tulee tietää Yhdysvaltojen politiikasta -nimisen reportaasikirjan. Kirjassa ei mainita sanallakaan puolueiden väriä, mikä vain alleviivaa sitä tosiseikkaa, ettei puolueilla ollut yleisesti tunnettuja värejä.
Nykyään on toisin.
Ei ole sattumaa, että presidentti Donald Trumpin Make America Great Again –kampanja on ollut ilmeeltään kirkkaanpunainen ja demokraattien Joe Bidenin kampanja taas hillityn sininen.
Historiallinen vaaliyö suorana! MTV Uutiset seuraa vaalien tuloslaskentaa 3.–4. marraskuuta. Koko yön kestävä erikoislähetys nähdään MTV3-kanavalla, mtvuutiset.fi:ssä sekä MTV Uutiset Livessä. Myös television puolella MTV:n Uutisaamu aloittaa tulosseurannan aikaisin keskiviikkoaamuna.
Kaikki uutiset Yhdysvaltain vaaleista 2020 löydät täältä.
Lähteet: Smithsonian Magazine