Iso osa isistä pitää jotain perhevapaata, mutta valtaosalla se jää siihen, että niitä pidetään yhdessä äidin kanssa lapsen syntymän yhteydessä. Niilo Toivonen jäi kotiin 4,5 kuukaudeksi.
Maria Teikari palasi töihin, kun vauva täytti puoli vuotta. Tuolloin isä, Niilo Toivonen, jäi vuorostaan kotiin.
– Meille oli alusta asti tosi selvää, että jaamme vanhemmuutta tasa-arvoisesti. Ajattelen, että kyse on kaikkien vanhempien oikeudesta lapseensa, kertoo Teikari.
Töihin palaaminen tuntui hyvältä.
– Tunnen olevani jotenkin parempi äiti ja puoliso, kun saan tehdä myös muita itselleni tärkeitä asioita.
Toivonen jäi kotiin mielellään.
– Viihdyn tosi hyvin. Tässä on päässyt tekemään kaikenlaista. Käymme ulkona paljon, otamme yhdessä päikkäreitä ja näemme ystäviä ja sukulaisia.
Toivonen on kotona huhtikuuhun eli 4,5 kuukautta.
– Tämä on todellakin etuoikeus ja mahdollisuus, toteaa tuorehko isä.
Maria Teikari palasi töihin, kun vauva täytti puoli vuotta. Tuolloin isä, Niilo Toivonen, jäi vuorostaan kotiin.
”Melkein kaikki isät voisivat kyllä lisätä vapaiden käyttöä”
Toivonen on enemmän poikkeus kuin sääntö.
– Melkein kaikki isät voisivat kyllä lisätä vapaiden käyttöä, sanoo kolmikantaisen perhevapaauudistustyöryhmän puheenjohtaja Liisa Siika-aho.
Onko tämä enemmän talous- vai asennekysymys?
– Kyllä tämä on enemmän asennepuolen kysymys. Tämä on monta kertaa mallinnettu, että monesti talous ei ole esteenä – sitä vain käytetään perusteena siihen, että kuinka ne vapaat käytetään. Että äidillä on varaa jäädä muutaman sadan euron kotihoidontuelle, mutta isällä ei ole varaa jäädä ansiosidonnaiselle vapaalle, ihmettelee Siika-aho.
Perhevapaauudistuksesta syntyy negatiivisia työllisyysvaikutuksia
Ansiosidonnaiset päivärahat pitenevät perhevapaauudistuksen myötä. Tämä näkyy heikentyvänä työllisyytenä.
– Yleensä ihmiset käyttävät ansiosidonnaisia vapaita ja siitä se negatiivinen työllisyysvaikutus tulee, toteaa Liisa Siika-aho.
Sosiaali- ja terveysministeriössä johtajana työskentelevä Siika-aho arvioi, että uudistuksen työllisyysvaikutukset ovat vuositasolla joitakin tuhansia työpaikkoja nykyistä vähemmän. Mutta paraneeko edes äitien työllistyminen?
– Se ei ole siellä keskeisimpien tavoitteiden listalla. Hallitusohjelman keskeiset tavoitteet ovat tasa-arvotavoite ja perheiden hyvinvointiin liittyvät tavoitteet sekä monimuotoisten perheiden parempi huomioiminen, kertoo Siika-aho.
Töihin palanneen Teikarin mukaan perhevapaauudistus ei yksinään riitä. Hän toivoo perheille suunnattuun palvelujärjestelmään parannuksia.
Kotihoidontuki on kansainvälinen harvinaisuus
Vaikka useampi malli on yhä pöydällä, selvää on se, että isien kiintiö tulee kasvamaan. Molemmille vanhemmille ollaan asiantuntijan mukaan antamassa vähintään neljä kuukautta kiintiöitynä.
Kotihoidontuki kolmeen ikävuoteen saakka on ja pysyy. Se on suomalainen harvinaisuus.
– Kotihoidontuki on oikeastaan suomalainen erikoisuus tällä hetkellä. Muissa maissa vastaavaa ratkaisua ei ole kuin Suomessa.
Toiveena kattavampaa kotipalvelua
Töihin palanneen Teikarin mukaan perhevapaauudistus ei yksinään riitä. Hän toivoo perheille suunnattuun palvelujärjestelmään parannuksia.
– Ne palvelut, joita perheille tarjotaan, olisivat riittävän kattavia. Jos meillä ei olisi hyvää tukiverkostoa, niin aika yksinhän tässä jäisi. Jos olisi mahdollista kytkeä neuvolaa ja kotipalvelua paremmin yhteen ja se saatavuus olisi parempaa koko Suomen kattavasti kaikille perheille, ehdottaa Teikari.