Kirkko voi määrittää, millaiset rajoitukset koskevat sen järjestämiä uskonnollisia tilaisuuksia.
Joulu on suomalaisten suosituinta aikaa käydä kirkossa, mutta korona-aika on vaikuttanut myös niiden toimintaan. Moni on voinut ihmetellä sitä, että miksi jumalanpalvelukseen pääsee ilman koronapassia, mutta suosittuihin Kauneimpiin joululauluihin vaaditaan koronapassi.
Julkisia tiloja koskevat kokoontumisrajoitukset ovat aluehallintovirastojen asettamia, ja ne perustuvat kokoontumislakiin. Kokoontumislaki ei kuitenkaan koske julkista uskonnon harjoittamista, joka tapahtuu uskonnollisen yhdyskunnan tiloissa tai niitä vastaavissa tiloissa. Näin ollen kirkko voi itse määrittää, millaiset rajoitustoimet koskettavat niiden uskonnollisia tilaisuuksia.
Myös jumalanpalvelusten osallistujamäärää rajoitettu
Helsingin hiippakunnan piispan erityisavustaja ja hiippakunnan valmiuspäällikkö Satu Huttunen kertoo, että myös jumalanpalveluksiin ja muihin kirkollisiin tilaisuuksiin osallistuvien määrää on rajoitettu.
– Olemme tehneet päätöksen, että huolehdimme tartuntatautilain 58d-pykälän toteutumisesta niin, että rajoitamme osallistujamäärää jumalanpalveluksissa ja muussa julkisessa uskonnon harjoituksessa. Tämä mahdollistuu, kun kirkkoihin voidaan ottaa 1/3 siitä kokonaisosallistujamäärästä, mikä kirkkoihin voidaan ottaa.
Tartuntatautilain 58d-pykälän mukaan tilan haltija tulee huolehtia, että lähikontaktista aiheutuvaa tartunnan uhkaa ehkäistään.
Koronapassia ei jumalanpalveluksissa tai muissa uskonnollissa tilaisuuksissa voi ottaa käyttöön, koska niitä eivät koske viranomaisrajoitukset.
"Enemmän liikkumavaraa"
Huttunen sanoo, että kirkko on koko koronapandemian ajan seurannut viranomaisrajoituksia.
– Esimerkiksi viime keväänä, kun voimassa oli kuuden hengen kokoontumisrajoitukset, niin sitä noudatettiin myös kirkoissa. Silloin koronapassi ei ollut käytössä, eikä rajoituksia voinut kiertää, joten halusimme toimia johdonmukaisesti muun yhteiskunnan kanssa.
Huttunen pitää osallistujamäärän rajaamista jumalanpalveluksissa ja muissa kirkollisissa tilaisuuksissa vastuullisena ja tartunnan uhkaa estävänä.
– Mahdollistaa, että hautaan siunaamisiin voi tulla läheisiä, eikä tarvitse rajata suoraan 20 henkeen. On enemmän liikkumavaraa, kun se on rajattu 1/3-osaan.
Maskittomia ei käännytetä kirkon ovelta
Kirkoissa on käytössä erittäin vahva maskisuositus, mutta Huttusen mukaan se ei ole kuitenkaan ehtona kirkkoon pääsemiselle.
– Ihmistä ei käännytetä ovelta, oli maskeja tai ei.
Määräys koronapassin käytöstä yhteislaulutilaisuuksissa, kuten Kauneimmissa joululauluissa, on tullut avilta.
– Avi on erikseen nimeltä maininnut Kauneimmat joululaulut, että se ei kuulu julkisen uskonnon harjoittamisen piiriin. Vaihtoehto on se, että käytetään 20 hengen kokoontumisrajoitusta tai otetaan käyttöön koronapassi.
– Kauneimmissa joululauluissa kerätään rahaa kehitysmaiden lapselle eli laulamalla tehdään hyvää. Ja toki halutaan, että mahdollisimman moni pääsee tekemään hyvää. Toinen asia on, että niillä on tärkeä merkitys ihmisten joulunvietossa.
Tilaisuuksia myös ulkona
Huttunen sanoo ymmärtävänsä, että kun tilaisuus järjestetään kirkossa, voi olla vaikea ymmärtää milloin on kyse julkisesta uskonnon harjoittamisesta ja milloin yhteislaulutilaisuudesta.
– Jos joulukirkossa lauletaan Maa on niin kaunis, niin onko se erilainen tilaisuus kuin Kauneimmat joululaulut. Varmasti hämmentää ja hämärtää, ja voi tulla sellainen kokemus, että miksi en pääse jouluna kirkkoon.
Jokaisessa seurakunnassa on pyritty tarjoamaan laajasti mahdollisuuksia tulla viettämään joulua myös kirkossa. Useat seurakunnat järjestävät tilaisuuksia ulkona, joita eivät kokoontumisrajoitukset tällä hetkellä koske.
Huttunen sanoo, että koronapassin käytöstä ei ole tullut valtavasti palautetta.
– Yksittäisiä palautteita on tullut ja asiasta on käyty keskustelua sosiaalisessa mediassa. Joulu tulee kaikista rajoituksista huolimatta, se ei ole riippuvainen ihmisen tekemisistä ja rajoituksista. Jokainen on tervetullut jouluna kirkkoon tavalla tai toisella.