Saattohoidon asiantuntijoiden mukaan vanhuksista puhutaan nykyään liian usein ongelmana, eikä oteta huomioon, että elämän viime hetkilläkin halutaan säilyttää arvokkuus. Dementoivien sairauksien kohdalla laiminlyönnit ovat pahimmat.
Huomenta Suomessa vieraillut saattohoitolääkäri Juha Hänninen sanoo, että saattohoidon optimiaika on 4-8 viikkoa. Saattohoitoon päädytään, kun todetaan, että parantavaa hoitoa ei enää ole.
Palliatiivisen lääketieteen professori Tiina Saarto Husista sanoo, että saattohoitoon olisi ryhdyttävä valmistautumaan jo parikin vuotta ennen sen toteutumista.
– Kun kuolema otetaan ihmisen kanssa puheeksi pari viikkoa aikaisemmin, ei kenenkään mieli sopeudu sellaiseen. Parin viimeisen elinvuoden aikana olisi puhuttava toiveista ja haluista, Saarto muistuttaa.
Professori myös sanoo, että useat sairaudet hiivuttavat ihmistä viimeisinä elinvuosina, ja avun tarve on silloin suurin.
"Vanhoista tullut ongelma"
Saarto ja Hänninen ovat vahvasti sitä mieltä, että vanhusten kohdalla arvomaailma on koventunut ja vanhoista ihmisistä on tullut ongelma.
Hyvä kuolema merkitsee ihmisille eri asioita. Turvaa, rauhaa ja mahdollisimman vähän kärsimystä. Saarto sanoo, että vanhusten kohdalla perustarpeet, kuten sänky ja ruoka, kyllä huolehditaan, mutta ihmisen toiveet ja arvokkuus elämän viime metreillä unohdetaan.
– Dementoivat sairaudet ovat nykyään valtavan iso ryhmä. Siellä laiminlyönnit ovat pahimmat, Hänninen sanoo.
"Lääkärin tehtävä ei ole vauhdittaa"
Saattohoidosta ja kuolemasta puhuttaessa keskusteluun nousee väistämättä eutanasia. Sen sallimista Suomessa on yritetty vauhdittaa esimerkiksi kansalaisaloitteen keinoin.
Saarto sanoo haastattelussa suoraan, ettei missään nimessä kannata eutanasiaa.
– Suhtaudun erittäin kriittisesti. Eutanasialla yritetään ratkaista monimutkaista ongelmaa yksinkertaisella tavalla. Ei eutanasia ratkaise elämän loppuvaiheenongelmia.
Saattohoitolääkäri Hännisen mukaan potilaat ja omaiset kysyvät häneltä silloin tällöin, miksi kuolemaa piti odottaa ne ylimääräiset pari viikkoa.
Hänninen suhtautuu eutanasiaan Saartoa positiivisemmin, mutta sanoo, että eutanasia ei ole normaali lääketieteellinen linja.
– Ei se toki ole saattohoidon ratkaisu.
Professori Saarto sanoo, että eutanasia on myös lainsäädännöllisesti hankala määrittää.
– Emme pysty rajaamaan sitä, kuka määrittää kärsimyksen. Kuolevalle vanhukselle tulisi vain yhteiskunnan luoma painolasti.
Molemmat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ihminen saa kuolla silloin, kun kuolema on tulossa. Lääkärin tehtävä ei ole jouduttaa sitä.