Vuosittainen verotietojen julkistus nosti alkuviikosta jälleen esiin kysymyksen palkkaeroista. Miksi Suomessa ja isossa osassa maailmaa naiset tienaavat keskimäärin vähemmän kuin miehet? Palkkaero kapeni suhteellisen nopeasti aina 1980-luvun lopulle, josta lähtien palkkaeron pieneneminen kuitenkin hidastui, kertoo THL.
Vaikeisiin kysymyksiin ei ole helppoja vastauksia. Siksi monet jättävät niihin vastaamatta, tai täyttävät tietotyhjiön uskomusjärjestelmällä.
Tutkimusten avulla palkkaeroja koskevaan kiusalliseen kysymykseen on pystytty onneksi vastaamaan.
Lapsilla iso merkitys palkkaeroissa
Maailman arvostetuimmalla tieteen julkaisualustalla julkaistun tutkimuksen mukaan naisten ja miesten väliset palkkaerot selittyvät pääosin lastenhankinnalla ja uravalinnoilla.
Science-lehden tutkimuksessa seurattiin Yhdysvalloissa väitelleitä tohtoreita. Lähes kahtatuhatta tutkimushenkilöä seurattiin kymmenen vuoden ajan.
Vuoden jälkeen valmistumisesta naiset tienasivat lähes kolmanneksen vähemmän kuin miehet. Kun tutkijat korjasivat tulosta ottaen huomioon ammattialan, ero putosi 11 prosenttiin.
Kun he jälleen korjasivat tulosta ottaen huomioon avioliiton ja vanhemmuuden, ero hävisi.
Alakohtaisesti tutkimukseen osallistuneet lapsettomat sinkkunaiset tienasivat keskimäärin saman verran kuin miehet.
Tätä tukee myös toinen iso tutkimus, jonka mukaan vuonna 2014 neljässä länsimaassa lapsettomat naiset tienasivat keskimäärin miehiä enemmän.
Kun naisten osalta yhtälöön lisättiin lapset, mittari heitti kuperkeikan.
Myös Suomessa lapsien hankkiminen ja uravalinnat ovat pääosalliset vaikuttimet palkkaeroissa, kertoo THL.
Asiat suhteeseen
On tärkeää erottaa suhteutettu ja suhteuttamaton palkkaero toisistaan.
Suhteuttamattomalla palkkaerolla tarkoitetaan yleensä mediaanitulojen tai keskimääräisten tulojen eroa kaikkien työikäisten naisten ja miesten välillä. Se ei ota huomioon mitään muuttujia, esimerkiksi kokoaikatyön ja osa-aikatyön osuutta.
Suhteuttamatonta palkkaeroa ei voidakaan käyttää sukupuoleen perustuvan syrjinnän mittarina. Ensin on tutkittava mistä palkkakuoppa syntyy, ja korjattava laskuria yksi muuttuja kerrallaan.
Muuttujia eriyttämällä on selvinnyt, että vaikka lasten hankinta ja alakohtaisuus vaikuttavat eniten palkkaeroihin, siihen vaikuttavat kymmenet muuttujat.
Tässä artikkelissa käymme läpi vain olennaisimmat muuttujat, jotka kuitenkin kattavat lähes koko palkkaeron.
Muuttujien joukossa on suomalaistutkimuksen mukaan myös sukupuoleen pohjautuva syrjintä, mutta sen vaikutus keskimääräisiin palkkaeroihin on minimaalinen verrattuna siihen mitä monet luulevat.
Muutamia muuttujia
Miehet tekevät keskimäärin enemmän kokoaikatöitä, ylityötunteja ja vaarallisia töitä. Näistä kaikista maksetaan enemmän.
Tutkimusten mukaan miehet myös hakeutuvat keskimäärin hyvin paljon todennäköisemmin luonnontieteiden ja insinöörityön aloille. Naiset taas hakeutuvat keskimäärin paljon todennäköisemmin ihmisläheisille aloille, kuten opetus- ja hoitotyöhön.
Palkat ovat keskimääräistä korkeammat aloilla, jotka liittyvät tieteeseen, teknologiaan ja insinöörityöhön. Näillä aloilla työskennellään usein yksityisellä sektorilla, jossa palkat ovat julkista puolta korkeammat.
Myös Suomessa naiset ovat äärimmäisen yliedustettuina julkisella puolella.
Skaalautuvat alat
Teoksessaan Musta joutsen: Erittäin epätodennäköisen vaikutus tutkija Nassim Nicholas Taleb avaa sitä, mikä merkitys skaalautuvalla alalla on tuoton kannalta.
Kirjassaan Taleb avaa skaalautuvien alojen käsitettä. Sillä hän tarkoittaa aloja, joissa käytetyt työtunnit eivät määritä saavutettua tulosta.
Näillä aloilla palkat ovat luonnostaan skaalautumisen vuoksi myös korkeammat. Miesten suosimat teknologiayritykset ovat erityisen skaalautuvia.
Siksi myös Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan vuonna 2012 maan rikkaimmat ihmiset työskentelivät "skaalautuvimmilla aloilla, eli teknologia- finanssi- ja kaupanaloilla".
Sen sijaan esimerkiksi ihmisten hoitoa tai opettamista on vaikea skaalata. Esimerkiksi jokainen potilas tarvitsee oman aikansa ja prosessia ei usein eettisistä syistäkään voi nopeuttaa tai tehostaa.
Yhä parempia autoja voi sen sijaan rakentaa yhä nopeammin ja yhä vähemmillä työtunneilla, kun teknologia kehittyy.
Hypergamian vaikutus
Useissa yhteiskunnallisissa tutkimuksissa on huomattu, että kulttuurista riippumatta keskimäärin naiset pariutuvat miesten kanssa, jotka ovat sosioekonomisessa hierarkiassa ylempänä, tai vähintään samalla tasolla kuin he.
Miehet siis keskimäärin tienaavat vähintään yhtä paljon, tai enemmän kuin kumppaninsa. Lisäksi, tai vaihtoehtoisesti, he ovat sosiaaliselta statukseltaan samalla tasolla tai ylempänä kuin kumppaninsa.
Termiä kutsutaan sosiaalitieteissä hypergamiaksi.
Naiset siis "naivat ylöspäin". Täten miehille "jää" naiminen alaspäin.
Tutkimuksissa on huomattu, että miehet, jotka ovat sosioekonomisessa hierarkiassa korkeammalla, menestyvät paremmin kumppanin hankkimisessa ja saavat enemmän lapsia.
Keskimäärin naisten suhteen vaikutus on ollut joissain tutkimuksissa jopa hieman negatiivinen. Eli naisten mahdollisuus löytää kumppani pienenee, tai ei ainakaan kasva, kun he kohoavat sosioekonomisessa hierarkiassa.
Täten voidaan sanoa, että miehillä on ylimääräinen motivaation lähde sosioekonomisen hierarkian huipulle pyrkimiseksi.
Sukupuolten persoonallisuuserot
Tutkimuksissa on huomattu, että naisten ja miesten persoonallisuudet eroavat keskimäärin toisistaan.
On tietysti olemassa naisia, joilla on tavallista maskuliinisempi persoonallisuus ja miehiä, joilla on feminiinisempi persoonallisuus, mutta väestötasolla mitattuna eroja on löydetty.
Miehet ja naiset ovat enemmän samanlaisia kuin erilaisia, mutta eroilla on silti merkitystä.
Naisten ja miesten väliset keskimääräiset erot vaikuttavat esimerkiksi suuntautumiseen työelämässä.
Persoonallisuuden päämalli
Ihmisten persoonallisuus on tutkimusten mukaan melko pysyvä eri tilanteissa ja eri aikoina.
Viisi suurta persoonallisuuden piirrettä, eli Big Five, on yleisin, tutkituin ja laajimmin hyväksytty ihmisen persoonallisuutta kuvaavista malleista.
Big Five -mallin persoonallisuuspiirteet ovat sovinnollisuus, neuroottisuus, avoimuus, tunnollisuus, ja ekstroversio.
Sovinnollisuus ja neuroottisuus
Sovinnolliset ihmiset ovat epäsovinnollisia ihmisiä myötätuntoisempia, auttavaisempia, luottavaisempia ja kohteliaampia.
Epäsovinnolliset ihmiset taas ovat sovinnollisia ihmisiä epäilevämpiä, kilpailullisempia ja epäkohteliaampia. Epäsovinnolliset ihmiset neuvottelevat useammin itsensä kuin toisen hyväksi.
Neuroottiset ihmiset taas ovat yleisesti huolestuneempia, eli he kokevat jokaista stressiyksikköä kohtaan enemmän negatiivisia tunteita, kuin vähemmän neuroottiset henkilöt.
Vähemmän neuroottiset ihmiset taas kokevat vähemmän negatiivisia tunteita ja ovat täten itsevarmempia.
Suurimmat erot
Suurimmat keskimääräiset persoonallisuuserot naisten ja miesten välillä, kulttuurista riippumatta, ovat sovinnollisuudessa ja neuroottisuudessa.
Keskimäärin naiset raportoivat persoonallisuustestien kautta olevansa enemmän neuroottisia, eli he kokevat miehiä enemmän kielteisiä tunteita, kuten huolta, häpeää ja surua.
Tämä näkyy myös siinä, että naisilla diagnosoidaan enemmän masennusta ja ahdistusta.
Väestötasolla naiset myös yrittävät useammin itsemurhaa, mutta miehet tappavat itsensä useammin.
Tutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että miehet käyttävät enemmän väkivaltaa itseään kohtaan itsemurhaa yrittäessään, ja täten onnistuvat väestötasolla paljon naisia useammin.
Väkivaltaisuuteen vaikuttavat erot sovinnollisuuden osalta.
Vähemmän sovinnolliset ihmiset ovat nimittäin keskimäärin aggressiivisempia, ja miehet ovat tutkimusten mukaan keskimäärin vähemmän sovinnollisia kuin naiset.
Tilastoharhat
Pitkiä vankilatuomioita saavat useimmiten väkivaltarikolliset. Suomessa väkivaltarikoksista noin 85 prosenttia on miesten tekemiä.
Miehet eivät kuitenkaan väestötasolla ole niin paljon naisia vähemmän sovinnollisia, että ero vankilapopulaatiossa selittyisi sillä.
Jos satunnaisotannalla väestöstä poimittaisiin yksi nainen ja yksi mies, mies olisi fyysisesti aggressiivisempi noin 60 prosentissa vertailukerroista.
Tämä on kuitenkin tilanne vain väestötasolla.
Pitää ymmärtää, että vankilassa olevat ovat usein poikkeuksellisen epäsuostuvaisia, eli he eivät edusta satunnaisotantaa sovinnollisuuden osalta. Vangit sijoittuvat usein persoonallisuutensa osalta sovinnollisuus-skaalan negatiiviseen ääripäähän.
Alla olevaa tutkimuskaavioita katsoessa voi huomata, että vaikka naisten ja miesten käyrät sovinnollisuuden osalta ovat suurilta osin päällekkäiset, negatiivisesta ääripäästä löytyy moninkertaisesti enemmän miehiä kuin naisia.
Vaikka miesten ja naisten käyrät sovinnollisuuden osalta ovat suurilta osin päällekkäiset, ääripäät ovat ne joissa vaikutus todella näkyy. Kuva: Researchgate
Persoonallisuus ja palkka
Erään tutkimuksen mukaan yksi palkkaeroon vaikuttavista muuttujista on se, että sovinnollisemmat ihmiset, sukupuolesta riippumatta, neuvottelevat todennäköisemmin työnantajan eduksi.
Ja kuten sanottu, naiset ovat keskimäärin sovinnollisempia.
– Selkeä sukupuolten välinen palkkaero säilyy työelämässä osittain siksi, että miehet pyytävät useammin ja suurempia palkankorotuksia kuin naiset, kesäkuussa 2021 julkaistun tutkimuksen tekijät kirjoittavat.
Toisen tutkimuksen mukaan vähemmän sovinnolliset ihmiset tienaavat keskimäärin enemmän. Vaikutus oli sama sukupuolesta riippumatta, vaikkakin miehillä vaikutus oli suurempi.
Kiinnostuksen kohteet
Persoonallisuuden lisäksi paljon tutkittu sukupuolia keskimäärin erottava asia on kiinnostuksen kohteet. Myös ihmisten kiinnostuksen kohteet ovat melko pysyviä läpi elämän.
Tutkimuksissa on huomattu, että kiinnostuksen kohteiden osalta miehet ja naiset eroavat toisistaan enemmän kuin persoonallisuuden osalta, mutta päällekkäisyyttä on silti paljon.
Miehet ovat keskimäärin naisia kiinnostuneempia asioista ja naiset ovat keskimäärin miehiä kiinnostuneempia ihmisistä. Ero on havaittavissa jopa yhdeksän kuukauden ikäisissä lapsissa.
Esimerkiksi Yhdysvaltain terveysviraston julkaiseman tutkimuksen mukaan naisten aivot reagoivat eri tavoin nälkäisen vastasyntyneen itkuun.
– Aiemmat tutkimukset ovat esittäneet, että tunteiden osalta miehet ja naiset reagoivat eri tavoin vastasyntyneiden itkuun. Meidän tutkimuksemme indikoi, että naiset ja miehet eroavat myös huomioinnin osalta, tutkijat kertovat.
Tutkimusten mukaan keskimäärin miesten aivot eivät siis reagoi yhtä vahvasti vastasyntyneen itkuun ja he kokevat harvemmin sympatiaa ja tarvetta hoitaa vastasyntynyttä tämän vuoksi.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että miehet rakastaisivat lapsiaan vähemmän. He vain tuntevat, havainnoivat ja reagoivat keskimäärin eri tavalla.
Lasten hoito
Perhevapaiden käyttö jakaantuu Suomessa epätasaisesti. Vanhempien kesken jaettavissa olevaa vapaata käyttävät lähes yksinomaan äidit, isät eivät sitä juurikaan valitse.
Vanhempainpäivärahapäivistä isien osuus on 11,1 prosenttia. Vuonna 2016 syntyneiden lasten isistä vain neljännes käytti kaikki isyysvapaapäivänsä. Noin neljännes isistä jätti oikeutensa isyysvapaaseen käyttämättä kokonaan.
Täten miehille kertyy työvuosia naisia nopeammin, ja täten myös miesten palkkataso on korkeampi muutaman vuoden päästä mitatessa, THL kertoo.
Tilastokeskus julkaisi torstaina tuoreen tutkimuksen suomalaisten ajankäytöstä vuosina 2020–2021.
Työlliset miehet käyttävät nyt lastenhoitoon jopa hieman enemmän aikaa kuin työlliset naiset. Koko väestön tasolla naiset kuitenkin hoitavat lapsia enemmän kuin miehet.
Uudistus järjestelmään
Elokuussa perhevapaajärjestelmää uudistettiin hypoteettisesti tasa-arvoa edistävään suuntaan.
Järjestelmään asetettiin miehille kannustin, jonka voi toisaalta nähdä rangaistuksena perheelle, jossa isä ei "kannustimeen" tartu.
Tulevaisuudessa, jos molemmat vanhemmat käyttävät perhevapaita, perhe saa aiempaa enemmän ansiosidonnaisia päiviä. Jos päiviä käyttää vain äiti, kuten monissa perheissä päätetään tehdä, rahaa annetaan vähemmän.
Pisimmät vain isille omistetut perhevapaat ovat Koreassa (54 viikkoa) ja Japanissa (52 viikkoa), mutta niiden käyttö on vähäistä. Japanissa vain noin 7,5 prosenttia työllisistä isistä hyödyntää perhevapaitaan.
Suomen uudistuksen taustalla on ajatus siitä, että lähtökohtaisesti kulttuuri ajaa sukupuolia tiettyyn rooliin ja käyttäytymismalliin, eikä biologia.
Tutkimukset kertovat kuitenkin eri tarinaa.
Tasa-arvon paradoksi
Tasa-arvon paradoksilla tarkoitetaan tieteellisesti todistettua löydöstä, että naisten ja miesten persoonallisuuserot kasvavat, kun yhteiskunnasta tulee tasa-arvoisempi ja vauraampi.
Alkuperäinen tutkimus on uusittu useita kertoja eri otannoilla ja aina samoin tuloksin.
Tutkimuksissa valtiot on listattu sukupuolten tasa-arvoa ajavien poliittisten linjausten mukaan järjestykseen. Listan kärjestä löytyvät siis monet Skandinavian maat ja lopusta Saudi-Arabia ja monet Lähi-idän maat.
Kun naiset ja miehet ovat tehneet persoonallisuustestejä näissä maissa, on huomattu, että sukupuolet eroavat keskimäärin persoonallisuuksiensa osalta kulttuurista riippumatta samalla tavalla, mutta tasa-arvoisemmissa maissa miehet ja naiset eroavat toisistaan enemmän. Ero on vieläpä tilastollisesti merkittävä.
Skandinaviassa miehet ja naiset ovat siis keskimäärin erilaisempia persoonallisuuksiensa osalta kuin missään muualla maailmassa.
Löydös oli valtava yllätys tutkijoille ympäri maailmaa, mutta tutkimus toisensa perään kertoo samaa tarinaa.
Mistä paradoksi syntyy?
Monet tutkijat uskovat vaikutuksen johtuvan siitä, että kun yhteiskunnasta tulee sukupuolineutraalimpi ja tasa-arvoisempi, eli ihmisille myönnetään tasavertaisemmat mahdollisuudet tehdä mitä he haluavat, heidän persoonallisuutensa asettuvat niin sanotusti "luonnollisille urilleen”.
Lisäksi yhteiskunnan vaurastuminen antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia tehdä sitä, mikä tuntuu sopivan heidän persoonalleen sen sijaan, että esimerkiksi tiettyä työtä tulisi tehdä toimeentulon turvaamiseksi.
Tutkijat ovat nimittäin huomanneet, että tasa-arvoisemmissa maissa naiset ja miehet hakeutuvat yhä vahvemmin omiin ammattikuntiinsa, eli alat sukupuolittuvat.
Mahdollisuuksien lisääntyessä naisten ja miesten todellisen mittakaavan biologiset erot pääsevät esiintymään laajemmin väestötasolla, monet tutkijat uskovat.
Tutkimusten mukaan ei siis ole perusteltua arvioida tasa-arvon tilaa havaitsemalla miten sukupuolet ovat edustettuina eri yhteyksissä. Pitää katsoa syvemmälle.