Tutkimus: Naisten ja miesten tulokuilu on yhä suuri

Myös työkiireet koettelevat suomalaisnaisia. EU:n tilastokeskuksen Eurostatin vertailussa Suomi sijoittuu Kreikan kanssa kärkeen, kun tarkastellaan naisten kokemaa kiirettä töissä.

Pirstoutuvatko työurat? -hankkeessa on tutkittu tulokehitystä luonnontieteen, tekniikan, matematiikan ja metsäalan tutkintoja suorittaneilla naisilla ja miehillä, jotka olivat syntyneet vuosina 1960, 1965, 1970 tai 1975. Tuloksena oli, että sukupuolten välinen tulokuilu nousee yhtä ikävuotta kohti 7  000–10  000 euron suuruiseksi.

Vastaava tulokuilu havaittiin myös, kun tarkasteltiin teollisuusaloilla 30-vuotiaina työssä olleiden miesten ja naisten tulokehitystä 28–42-vuotiaina.

– Tärkeimpiä syitä eroon ovat naisten sijoittuminen ammattihierarkian matalampiin asemiin, heikompi eteneminen uralla, miehiä pitemmät perhevapaat ja alhaisempi työtuntien määrä, listaa tutkimushanketta johtanut yliopistonlehtori Satu Ojala Tampereen yliopistosta.

Lisäksi palkkojen prosenttimääräiset korotukset syventävät tuloeroja hieman aikaa myöten. Nelikymppisillä miehillä myös omaisuustulot ovat kasvaneet jo yli kaksinkertaisiksi naisiin verrattuna.

Naisten jyrkät uraportaat

Tutkimuksessa tulojen vertailu ei koske suoraan palkkaeroja, vaan naisten ja miesten kaikkia valtionverotettavia tuloja, Ojala kertoo.

– Työtulot muodostavat ylivoimaisesti suurimman osan kaikesta valtionverotulon kertymästä, mutta tulotiedoissa ovat mukana myös tulonsiirrot kuten perhe-etuudet.

Ojala huomauttaa, että esimerkiksi ammatti- ja työtuntieroilla sekä perhevapailla voi kyllä selittää tuloeroja, mutta ei sitä, ovatko näin isot erot sukupuolten kesken oikeudenmukaisia.

– Erot ansiotuloissa kumuloituvat joka ikävuosi ja johtavat elämänkaaren varrella yhä suurempaan tulokuiluun vaikuttaen myös eläkkeisiin.

Merkittävä syy sukupuolten välisiin tuloeroihin on sijoittuminen eri töihin. Jotta työelämän tasa-arvo lisääntyisi, naisia rohkaistaan kouluttautumaan tekniikan aloille.

– Eli naisten kannattaisi hakeutua useammin miesenemmistöisille, paremmin palkatuille aloille. Kun he näin sitten tekevät, havaitaankin, että he eivät pääse etenemään urallaan sen paremmin. Tässä tutkimuksessa osoittautui, että miesenemmistöisillä aloilla ja koulutustaustoilla ansiokuilu on suurin piirtein yhtä suuri kuin muillakin aloilla.

Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen FOLK-rekisteriaineistoon, joka sisältää tietoja kaikkien Suomessa asuvien työikäisten työmarkkina-asemasta ja tuloista sitten vuoden 1988.

Kiire nousi ennätyslukemiin

Erityisesti suomalaisnaisia vaivaa lisäksi kiire töissä, kertoo vuoden 2019 EU-työvoimatutkimus. Kun EU-maissa yleensä ei sukupuolten välillä ole juuri eroa kiireen kokemisessa, Suomessa tilanne on toinen. Suomalaisista palkansaajanaisista 48 prosenttia kertoo työskentelevänsä kiireessä aina tai usein, miehistä 34 prosenttia.

Mukana olevista 27 maasta Suomen ja Kreikan naispalkansaajat kokevat eniten kiirettä. Kreikassa tosin suurempi osa kertoo välttyneensä kiireeltä täysin, Suomessa vain viisi prosenttia.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksissa kiire on noussut naisilla ennätyslukemiin, kertoo erikoistutkija Hanna Sutela.

– Kiire aiheuttaa haittaa erityisesti naisvaltaisella julkisella sektorilla sosiaali- ja terveysalan töissä. Vähäisempää kiire on miesvaltaisilla rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla.

Lisääntyneet työpaineet tiedetään Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superissa, joka saa paljon yhteydenottoja asiasta. Kotihoidossa kuormitus on suorastaan katastrofaalinen, luonnehtii asiantuntija Sari Ilonummi.

Esimerkkinä Ilonummi mainitsee äskettäin saamansa puhelun kotihoidon työntekijältä. Tällä oli kolme tuntia eli 180 minuuttia aikaa kotikäynneille, mutta työlistaan asiakaskäynteihin oli merkitty yli 200 minuuttia.

– Lisäksi piti vielä siirtyä asiakkaan luota toiselle. Työntekijä oli saanut verenpainelääkkeet ja ollut uupumislomalla. Näin kovia työpaineita ei työturvallisuuslain mukaan saisi olla.

Jaksaminen koetuksella

Kiireen vanavedessä myös psyykkiset oireet ja jaksamisongelmat lisääntyvät erityisesti naisilla. Työolotutkimuksen mukaan väsymystä ja tarmottomuutta oli vuonna 2018 puolella naispalkansaajista ja univaikeuksia lähes yhtä monella. Liki neljännes koki vastentahtoisuutta töihin lähtiessä.

Sukupuolten erilaisten kokemusten taustalla on syvä ammatillinen eriytyminen. Kuitenkin myös naapurissa Ruotsissa työelämän segregaatio eli eriytyminen on voimakasta, mutta naisten ja miesten ero kiireen kokemisessa ei ole yhtä suurta kuin Suomessa. Syitä siihen voi etsiä esimerkiksi työkulttuurista, työn organisoinnista ja resurssien riittävyydestä.

Työntekijöiden jaksamista edistetään usein erilaisilla työhyvinvointitoimilla ja tukemalla terveitä elämäntapoja. Sutelan mukaan ne ovat tärkeitä mutta eivät riitä pitemmän päälle, jos ongelmat johtuvat työn organisoinnista ja resurssien puutteesta.

– Silloin pitäisi puuttua rakenteisiin ja taata se, että työnteon puitteet ja voimavarat sekä toisaalta vaatimukset ovat tasapainossa.