Miksi Turkki hyökkäsi nyt ja tuleeko Eurooppaan lisää pakolaisia? Kymmenen tärkeintä kysymystä ja vastausta Turkin hyökkäyksestä Syyriaan

1. Miksi Turkki päätti hyökätä juuri nyt?

– Turkki on halunnut hyökätä jo pidemmän aikaan ja nyt pitkällisen painostuksen jälkeen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump näytti hyökkäykselle vihreää valoa. Turkin presidentti Erdogan on myös sisäpoliittisesti ahtaalla ja tämä parantaa hänen asemaansa.

2. Miksi Trump suostui?

– Hän varmaankin haluaa edelleen tehdä Erdoganin kanssa diilejä. Hän voi olla myös tuohtunut siitä, miten asekauppakuviot menivät Turkin ja Yhdysvaltain välillä. Hän arvioi Turkin olevan sellainen valtio, jota pitää pidemmän päälle arvostaa. Hallinnossa ajatellaan, että kurdien tukeminen oli taktinen valinta eikä parempia vaihtoehtoja ollut. Kritiikki tulee siitä, että ei ajateltu pidemmän päälle miten Turkin hyökkäys olisi voitu estää joukkojen poistuessa. Poistumisesta sinänsä päätettiin jo vuosi sitten.

3. Millaiset mahdollisuudet kurdijoukoilla on puolustautua?

– Aika heikolta ne vaikuttavat. Maajoukkojen ja tykistön lisäksi Turkki on pystynyt alussa käyttämään myös hävittäjiä ja pommittamaan aluetta. Kaupunkisodassa kurdeilla on paremmat mahdollisuudet, koska heillä on riveissään kokeneita PKK:n eli Kurdistanin työväenpuolueen kaartilaisia. Jumittuneessa, pitkään jatkuneessa tilanteessa kurdeilla on mahdollisuuksia ja he kykenevät myös sissisotaan Turkin puolella. Mutta näin alussa se on aika yksipuolista.

4. Voiko hyökkäys laajentua täysimittaiseksi sodaksi?

– Se on mahdollista. Perinteinen armeijoiden välinen sota vaatisi tosin sen, että Syyrian kurdiryhmät ja Syyrian hallinto pääsisivät sopimukseen maan puolustamisen ehdoista ja Syyrian armeija tulisi paikalle. Sopimusta hierotaan, mutta sen syntyminen on epätodennäköistä.

5. Hyökkäyksessä on ensimmäisten tuntien aikana kuollut ainakin 15 ihmistä. Miten paljon uhrien määrä voi vielä nousta?

– Se tulee kyllä nousemaan. Varsinkin sellaisessa tilanteessa, jossa kurdit linnottautuvat johonkin tiettyyn osaan kaupunkia ja Turkki yrittää vallata sen moukaroimalla tykistötulella. Se tekee rumaa jälkeä ja siviiliuhreja tulee varmasti lisää. Tällaisia taisteluita käytiin jo Turkin kaakkoisosassa armeijan ja PKK:n välillä muutama vuosi sitten. 

6. Johtaako hyökkäys turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun Euroopassa?

– Ei ihan välittömästi. Kurdisiviilit pyrkivät siirtymään pidemmälle kurdien hallitsemalle alueelle Syyriassa ja osa pyrkii ehkä Irakiin. Eurooppaan pääsy edellyttäisi ensin pääsyä rajan yli Turkkiin, joka ei tällä hetkellä ole kovin todennäköistä. Jos suuret ihmismäärät lähtevät liikkeelle, niin se on mahdollista pidemmällä aikavälillä.

7. Kurdien hallussa on paljon terroristijärjestö ISISin riveissä taistelleita. Mitä vaikutuksia hyökkäyksellä on heidän kannaltaan?

– Jos Turkki hamuaa edelleen uusia alueita ja syntyy yleistä sekasortoa, niin näiden vankiloiden vartiointi häiriintyy. Silloin ISIS-taistelijoita voi päästä pakoon. Edellytykset ovat olemassa, että ISIS pystyisi tätä tilannetta hyödyntämään ja nousemaan uudestaan.

8. Miten Turkin hyökkäys vaikuttaa Lähi-Idän vakauteen?

– Jakolinjat näyttävät menevän niin, että Saudi-Arabia, Egypti ja Arabiemiirikunnat ovat tuominneet hyökkäyksen. Oikeastaan ainoa alueellinen liittolainen Qatar tukee Turkkia ja se vahvistaa maiden suhdetta. Iran tuskin haluaa pitkäaikaista turkkilaismiehitystä, vaan haluaa kurdit ja Syyrian hallinnon neuvottelupöytään. Sama tavoite on Venäjällä. Tämä ei suoraan johda mihinkään laajempaan konfliktiin. Syyrian sodan sisällä se vaikeuttaa entisestään kaikkien poliittisten ratkaisujen löytämistä.

9. Asetetaanko Turkille hyökkäyksen vuoksi kansainvälisiä sanktioita?

– En toistaiseksi usko siihen. Presidentti Trump ei näytä kiinnostuneelta ja on epäselvää, löytyykö Yhdyvaltain senaatista riittävää kannatusta sanktioille. Ei se kokonaan poissuljettua ole, koska yleinen mielipide ja perinteisesti vahva tuki Turkille on alkanut horjua.

10. Mikä on Suomen rooli konfliktissa EU:n puheenjohtajamaana ja mitä Suomi voi tehdä?

– Suomeen kohdistuu paine, että jotenkin pitäisi reagoida, ja esimerkiksi asevientikielto on jo asetettu. EU voi tuomita operaation ja vaikutusvaltaa voi käyttää esimerkiksi talouspakotteiden muodossa. Pakotteiden ongelma on se, että Lähi-Idässä ne lähinnä kurjistavat paikallisen väestön oloja, mutta eivät hetkauta autoritaaristen johtajien asemaa. Ja kun muistetaan Turkin kanssa solmittu pakolaissopimus, niin kädet ovat aika sidotut.