Iranin ja Yhdysvaltojen sekä niiden taistelutantereeksi päätyneen Irakin keskinäinen tilanne on hyvin herkkä ja tilanteen kehittymistä on mahdotonta ennakoida, arvioi Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola STT:lle.
Yhdysvallat tappoi perjantaina Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassem Suleimanin ilmaiskulla Irakissa Bagdadin lentokentällä. Iskussa kuoli myös seitsemän muuta ihmistä, kuten puolisotilaallisen Hashed al-Shaabi -järjestön varajohtaja Abu Mahdi al-Muhandis. Yhdysvaltojen hallinnon mukaan Suleimani oli suunnitellut hyökkäyksiä yhdysvaltalaisia diplomaatteja vastaan.
Lue myös: Presidentti Donald Trump Lähi-itään tehdyistä ilmaiskuista: "Emme ryhtyneet toimiin aloittaaksemme sodan, maailma on turvallisempi paikka ilman näitä hirviöitä"
Irakin televisio kertoi lauantain vastaisena yönä myös uudesta ilmaiskusta, jonka kohteena olisi ollut Hashed al-Shaabin komentaja. Jos tieto iskusta pitää paikkansa, Juusola tulkitsee, että Yhdysvallat pyrkii luomaan pelotetta, jotta Iran ei iskisi yhdysvaltalaiskohteisiin Iranissa.
Iranin edustajat ovat kovin sanoin vannoneet, että hyökkäyksiin reagoidaan. Juusolankin mielestä on epätodennäköistä, että Iran jättäisi kokonaan vastaamatta. Professori huomauttaa, että Yhdysvaltojen pyrkimys pelotella Irania voi myös kääntyä itseään vastaan.
Professori korostaa, että Iran on jo muutoinkin ajettu ahtaalle Yhdysvaltain tiukoilla talouspakotteilla, jotka ovat koko kriisin taustalla.
– Suuri kysymys on se, mitä Iran tekee seuraavaksi. Iskuja Yhdysvaltojen tai Yhdysvaltojen liittolaisten kohteisiin alueella todennäköisesti tullaan näkemään. Kysymys on lähinnä siitä, millä aikataululla ja millä voimakkuudella.
Vaalien vaikutus on hyvä kysymys vailla vastausta
Yhdysvaltojen tavoitteena on Juusolan mukaan nyt se, ettei Iran iskisi yhdysvaltalaisiin tai Yhdysvaltojen liittolaisten kohteisiin. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei Yhdysvaltojen hallinnon ajattelutapa ole Iranin suhteen yhtenäinen. Joukossa on siis niitäkin, jotka haluavat kulkea kohti konfliktia.
Presidentti Donald Trump on perustellut iskua sanomalla, ettei Suleimanin surmaamisella aloitettu vaan päinvastoin lopetettiin sota. Juusolan mielestä on mahdollista, että Trump haluaa nyt korostaa omaa voimaansa mutta ei mennä niin pitkälle, että tilanne ajautuu varsinaiseen sotilaalliseen konfliktiin.
Lietsovatko vai jarruttavatko Yhdysvalloissa lähestyvät presidentinvaalit kiistaa?
– Se on hyvä kysymys. Se voi toimia kumpaankin suuntaan, Juusola huomauttaa.
Iranin Juusola kertoo haluavan säilyttää toimintavapautensa Irakissa, joka on Iranin strategian kannalta äärimmäisen keskeinen alue. Samalla nöyryytetty Iran haluaa säilyttää kasvonsa.
– Jollakin lailla pitää vastata, se on selvä. Laajemmin ottaen Iranin tavoitteena on päästä ankarista talouspakotteista eroon.
Yhdysvaltojen väitetään tehneen kaksi ilmaiskua Lähi-itään vuorokauden sisään.
Irakille iso nöyryytys
Irakin kannalta Juusola kuvailee tilannetta nöyryytykseksi. Yhdysvallat iski Irania vastaan Irakin alueella ilman Irakin johdon lupaa, mikä on kansainvälisen oikeuden vastaista.
– Irakin johdon arvovalta, jos sitä yleensä oli olemassa, on heikentynyt tämän seurauksena. Irak on areena, jolla kaksi isompaa valtiota mäiskivät toisiaan, Juusola sanoo.
Professorin mukaan irakilaiset maksavat konfliktista kovimman hinnan. Maan sisäisten ryhmien välille syntyy lisäjännitteitä, jotka vaikeuttavat maan nostamista jaloilleen.
– Irakilla ei ole tässä tilanteessa mitään hyvää.
Samalla Yhdysvaltojen asema Irakissa heikkenee. Juusola kertoo, että Irakissa on puhuttu laista, joka vaatisi Yhdysvaltoja vetämään loputkin joukkonsa maasta. Hänestä tämä olisi valtavan ironista siihen nähden, kuinka paljon Yhdysvallat on satsannut Iraniin ja vuosikymmenten ajan.
Lue myös: Yhdysvaltojen johtamat joukot pienensivät operaatiotaan Irakissa – USA:n ulkoministeri pettynyt eurooppalaisten apuun Suleimanin surmaamisoperaatiossa: "Pelastimme henkiä myös Euroopassa"
Paljon pölyä ilmassa
Juusola näkee konfliktilla myös maantieteellisiä uhkakuvia. Hän arvioi, että tilanne voisi levitä esimerkiksi Libanoniin, jossa Hizbollah-järjestöllä on läheiset suhteet Iranin johtoon. Näin iskut Yhdysvaltojen kohteisiin Libanonissa voisivat olla mahdollisia.
Juusolan mukaan levottomuudet voivat levitä myös palestiinalaisalueille ja Israeliin, tai mahdollisesti Persianlahden maihin. Sekä Arabiemiraatit että Saudi-Arabia ovat kehottaneet osapuolia malttiin, ja Juusola huomauttaakin, että myös niillä on paljon pelissä, jos konflikti uhkaa laajeta.
Varsinaisen sodan puhkeamisen mahdollisuutta Juusola ei ryhdy arvioimaan.
– Aiempien konfliktien historiasta tiedetään, että lopputulos on harvoin etukäteen selvä edes päättäjille. Paljon on pölyä ilmassa.