Turkki on ollut Natolle vaikea kumppani jo vuosia – nyt se teki itsestään entistä hankalamman kiristämällä Natoa: "Epäluotettava vaikutelma"

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin on tänään määrä keskustella vaatimuksistaan Suomen kanssa. Jo eilen hän puhui Britannian pääministerin Boris Johnsonin kanssa. 

Turkki-asiantuntija Eyüp Yilmaz kertoo MTV Uutiset Livelle, että Turkki on geopoliittisesti hyvin merkittävä, ja se tietää asemansa Natossa hyvin.

– Euroopan ja Aasian välissä. Mustanmeren yksi keskeisimmistä valtioista, Yilmaz kuvailee Turkkia. 

Turkilla on vaatimustensa kanssa selkeä tavoite. 

– Samalla Turkki haluaa kohottaa asemaansa Natossa sen suhteen, että Yhdysvallat ja sen lähimmät liittolaiset eivät ole ainoita, jotka määrittävät Naton suunnan. Turkilla olisi myös sanansa sanottavana. 

Turkki ei ainakaan toistaiseksi puolla Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Ratkaisun saavuttamiseksi asialle täytynee löytää jonkinlainen kompromissi.

– Joidenkin asioiden suhteen Turkki joutuu varmasti ottamaan taka-askelia. Mutta keskeinen aspekti on se, että joistakin jutuista joudutaan varmasti tekemään sovinnon eteen koviakin neuvotteluita. 

Lisää aiheesta: Boris Johnson puhui Erdoganin kanssa – Erdogan sanonut puhuvansa myös Suomen kanssa tänään

Turkki ryhtyi hankalaksi 2011 jälkeen

Suomen Lähi-idän instituutin asiamies Anu Leinonen korostaa myös Turkin tärkeää geopoliittista asemaa. Turkki on ollut Naton jäsen jo vuodesta 1952 asti.

Leinosen mukaan yhteistyö Naton ja Turkin välillä oli hyvää vuoteen 2011 saakka. 

– 2011 jälkeen Turkki on ollut monella tapaa hankala. Turkki on vetänyt omaa linjaansa. Turkin ja Yhdysvaltojen välit ovat hirveän hankalat. Turkilla on vahvasti sellainen olo, että Nato-maat eivät ole valmiita ottamaan huomioon Turkin turvallisuushuolia, liittyen nimenomaan PKK:hon, kurdeihin ja Syyriaan, Leinonen summaa. 

PKK on siis Kurdistanin työväenpuolue, joka ajaa kurdien itsehallintoa. Turkki väittää, että Suomi ja Ruotsi tukisivat PKK:ta. Suurin osa Turkin julkaisemista vaatimuksista käsittelee kurdien oikeuksia puoltavien puolueiden, kuten PKK:n tukemisen lakkauttamista. 

Leinosen mukaan Turkin vaatimukset ovat ainakin osin oikeutettuja. 

– Siinä mielessä Turkin vaatimukset ovat oikeutettuja, että Turkin alueella, tai rajoilla, käydään yhä sotaa PKK:ta vastaan. Mutta siinä mielessä vaatimukset eivät ole oikeutettuja, että Turkki itse kävi neuvotteluja PKK:n kanssa useamman vuoden vuoteen 2015 asti. Sen jälkeen ei ole tehty mitään, jotta saavutettaisiin rauhanomainen ratkaisu tähän konfliktiin. 

Konflikti on jatkunut pitkään, mutta Leinosen mukaan Turkki itse luottaa edelleenkin vain aseelliseen ratkaisuun, jonka tavoite on Turkin täydellinen voitto ja PKK:n kukistaminen. 

PKK:n aseellinen toiminta Turkin rajoilla on ongelma, mutta Leinosen mukaan se ei ole Turkille eksistentiaalinen uhka. Leinosen sanoo, ettei ole mahdollista, että PKK voisi voittaa. 

Lisää aiheesta: Erdogan turkkilaismedialle: "Terroristijärjestöjä tukevia Suomea ja Ruotsia ei pidä hyväksyä Natoon, koska se on turvallisuusjärjestö"

Vaatimukset kohdistuvat enimmäkseen Ruotsiin

Syyrian puolella toimii puolestaan Kurdien kansan puolustusyksiköt eli YPG. Turkki katsoo sen olevan suora osa PKK:ta ja näin ollen terroristijärjestö. 

– Sehän ei ole varsinaisesti suuntautunut Turkkiin. Mutta Turkin kannalta on tietysti ongelmallista ja on vaikeaa ratkaista niin sanottu Turkin oma kurdikysymys, mikäli siellä on hyvin autonominen, tai jopa itsenäinen kurdivaltio heti rajan takana. Se vaikeuttaa Turkin tilannetta, jonka takia siihen otetaan niin voimakkaasti kantaa. 

Turkissa Erdoğanin vaatimuslistaa pidetään oikeutettuna ja perusteltuna. Leinosen mukaan niitä ei ainakaan mediassa ole kyseenalaistettu. Turkissa asia nähdään niin, että Suomen ja Ruotsin tulisi lopettaa PKK:n ja YPG:n tukeminen. 

– Ja ikään kuin väärin perustein asetetut asevientikiellot pitäisi purkaa. Eli oikeutettuna pidetään, ainakin valtavirtamediassa Turkissa. 

Erdoğanin vaatimukset kuitenkin perustuvat hyvin pitkälle pelkästään Ruotsiin. Suomi on mainittu vaatimuksissa, mutta yksityiskohdat käsittelevät Ruotsia.

Leinonen kertoo, että joillakin Ruotsin poliitikoilla on ollut läheisemmät suhteet YPG:hen tai ylipäänsä Syyrian kurdien itsehallintoalueen johtajiin. 

– Suomella ei käsittääkseni hirveästi yhteyksiä sinne ole, Leinonen summaa. 

Lisää aiheesta: Miten ruotsalaissingot päätyivät kurdimilitanteille? Asiantuntija tyrmää Turkin levittämän väitteen: "Mahdoton ajatus"

"Turkki kiristää Natoa"

Naton sisällä yleinen asenne on, että Turkista halutaan pitää kiinni. Mutta Turkin aiheuttamien ongelmien myötä esiin on noussut keskustelua siitä, onko Turkin oikea paikka Natossa? Muun muassa Wall Street Journal -lehdessä nähtiin mielipidekirjoitus siitä, olisivatko Suomi ja Ruotsi Natolle parempia jäseniä, kuin Turkki. 

Nyt Turkin asettama vaatimuslista saa maan näyttämään entistä enemmän hankalalta. 

– Ylipäätään tämä, että asiaa käsitellään näin julkisesti. Eli Erdoğan aina perjantaipuheissaan median edessä käsittelee näitä asioita. Niitä ei käsitellä suljettujen ovien takana diplomaattipiireissä, vaan se tehdään mahdollisimman julkisesti. Onhan se eräänlaista kiristämistä. Ruotsi ja Suomi ovat hankalassa tilanteessa ja haluaisivat, että prosessi etenee nopeasti. 

Turkin julkisuudessa esitetyt vaatimukset näyttäytyvät vielä ongelmallisempana, koska muut Nato-maat ovat myötämielisiä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. 

– Yhdysvallat ja Britannia ovat ilmaisseet tukensa. Tällä julkisuudella ja tiukalla kielenkäytöllä pyritään ikään kuin kiristämään Natoa. Turkista tulee riitaisa ja epäluotettava vaikutelma, ja kun Turkilla, tai oikeastaan Erdoğanilla ennestään on sellainen vaikutelma, niin ei tämä helpota Turkin tilannetta. 

Erdoğanin ulkopolitiikka on jo aiemmin johtanut siihen, että Turkilla on hyvin vähän ystäviä. 

– Tässä on oikeastaan kaksi aspektia. Viesti, joka on suunnattu aidosti Yhdysvalloille ja Ruotsille, ehkä myös Suomelle, ja länsimaille ylipäätään tästä, että älkää tukeko YPG:tä. Sitten se, että tämä tehdään niin julkisesti, on tarkoitettu kotiyleisölle. Eli Erdoğan esiintyy vahvana johtajana, joka uskaltaa asettua koko Natoa vastaan ja vaatia Turkille oikeuksia, jotka Turkille kuuluvat. 

Turkki ei lähetä toimillaan suoraa viestiä Venäjälle, mutta ei Putinin huomiosta haittaakaan ole. 

– Mutta, hän ei pistä sitä varmasti pahakseen, että tämä näyttää hyvältä myös Putinin ja Venäjän suuntaan, Leinonen arvioi.