Miksi Ukraina puhuu avoimesti kevään vastahyökkäyksestään? "Totuus on sodan ensimmäinen uhri, joka kuoli vuosi sitten"

Ukrainan puolustusministeri ja tiedustelupalvelun päällikkö sanoivat sodan vuosipäivänä 24. helmikuuta, että Ukrainan armeija on valmis vastahyökkäykseen. Ukraina on ilmoittanut moneen kertaa, että se aikoo käynnistää seuraavan vastahyökkäyksensä tämän kevään aikana. "Avoimin kortein" pelaaminen on taktiikkaa.

Hyökkäysilmoituksen taustalla saattaa olla Ukrainan puolelta myös tahallinen hämäys, vaikka vastahyökkäys onkin epäilemättä jossain vaiheessa suunnitteilla.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilastieteen professori Marko Palokangas uskoo, että Ukraina pyrkii ilmoituksillaan viestittämään Venäjän suuntaan, ettei se aio luovuttaa alueitaan.

– Toinen vaihtoehto on tietysti pyrkiä hämäykseen. Eli kerrotaan, että vastahyökkäys tehdään tiettyyn paikkaan ja todellisuudessa hyökkäys tehdäänkin muualle.

Ukraina hämäsi Venäjää onnistuneesti viime syksynä levitettyään tehokkaasti hämääviä tietoja armeijan tulevasta hyökkäyksestä. Ukraina kertoi aikovansa hyökätä Hersoniin, mutta hyökkäsikin yllättäen myös Harkovaan. Tuolloin Ukraina sai hämäyksellään Venäjän siirtämään joukkojaan Ukrainan eteläosaan, pois Harkovan alueelta ja Itä-Ukrainasta.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Palokangas pitää saman tyylistä taktiikkaa täysin mahdollisena nytkin.

– Tämä on hyvin klassinen tapa pyrkiä sotataidollisesti hämäämään vastustajaa. Rakennetaan tarina johonkin suuntaan, mutta toimia yhtäaikaisesti myös muualla tai kokonaan toisaalla.

Kaikki keinot käytössä

Taktiikka ei ole pomminvarma. Nykyaikaisessa sodankäynnissä tiedustelun käytössä on lukuisia sensoreita ilmassa aina avaruuteen asti. Tarinoiden avulla vastustaja voidaan kuitenkin erehdyttää esimerkiksi keskittämään joukkojaan tiettyyn paikkaan ja iskeäkin itse aivan toisaalle.

– Massiivisen hyökkäyksen rakentaminen johonkin täysin salattuun paikkaan ei ole käytännössä mahdollista. Hämääviä tarinoita voidaan rakentaa.

Myös muiden maiden tiedustelupalveluilla ja medioilla on sodassa osansa. Esimerkiksi Britannian puolustusministeriö on jakanut tiedustelutietojaan ja ulkomaiset mediat ovat kirjoittaneet niistä aktiivisesti. Palokangas sanoo, että on hyvin mahdollista, että joillakin on tarkoituksenaan avustaa Ukrainaa jakamalla haluttuja tietoja julkisuudessa.

– Ylipäätään sodassa kaikkia keinoja pyritään käyttämään ja siinä mielessä en näe tässä mitään erikoista. Tämä on yksi tapa hämätä vastustajaa. Kyllä kaikki maat, jotka Ukrainaa tukevat, varmasti pyrkivät edesauttamaan sen taistelumenestystä.

"Totuutta ei enää ole"

Molemmat osapuolet levittävät myös omaa propagandaansa. Kenenkään sodan osapuolen tarjoamaan tietoon ei voi täysin luottaa. 

– Totuus on sodan ensimmäinen uhri, joka kuoli jo reilu vuosi sitten. Mitään totuutta ei enää ole. Kaikki on jollain tavalla propagandaa puolin ja toisin.

Palokangas kehottaa totuuden etsinnässä kiinnittämään huomionsa sanoihin ja käsitteisiin, joita osapuolet käyttävät.

–  Kun Ukraina puhuu esimerkiksi vastahyökkäyksestä, totuudenmukaisesti Ukrainan puolelta se on valloitettujen alueiden takaisin haltuunottoa ja Venäjän puolelta se on hallintaa.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Propagandaa levitetään sosiaalisessa mediassa. Tavallisen kansalaisen on mahdoton sanoa, pitävätkö sosiaalisessa mediassa esitetyt väitteet kutinsa. Palokangas korostaa mediakriittisyyttä: miltei kaikki tieto sosiaalisessa mediassa on vähintään kyseenalaista.  

–Täytyy katsoa, kuka sen tiedon levittää. Kuka sitä tietoa haluaa kertoa eteenpäin ja millainen narratiivi on taustalla. Trollit paljastuvat aika hyvin massasta. Paljon on sellaista tietoa, mikä on aina

Lue myös:

    Uusimmat