Helsingin hovioikeuden päätös alentaa pyöräilijän kuoleman aiheuttaneen autoilijan tuomiota ei saa tukea oikeusoppineilta.
Helsingin hovioikeus langetti autoilijalle kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeustuomion, kun aiemmin käräjäoikeus tuomitsi hänet neljän vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Hovioikeus perusteli tuomion merkittävää alentamista tapauksen uutisoinnilla. Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää tätä ongelmallisena.
– Perusuutisoinnin ei pitäisi vaikuttaa tuomioon.
Tolvanen ei huomannut uutisoinnin olleen yksipuolista, syyllistävää tai erityisen poikkeuksellista. Hänen mukaansa on ymmärrettävää, että tämänkaltainen vakava rikos herättää paljon huomiota.
– Oli yllättävää, että hovioikeus sanoi julkisuuden olleen odottamatonta. Minusta se ei pidä paikkaansa.
– Siinä on vaaransa, jos aletaan käyttää julkisuutta perusteena alentaa tuomiota. Rikokset ovat julkisia asioita, eikä ole odottamatonta, että niistä kirjoitetaan.
Autoilija kiilasi pyöräilijän eteen ja aiheutti tämän kuolemaan johtaneen onnettomuuden elokuussa 2015 Helsingissä Tukholmankadun ja Mannerheimintien risteyksessä. Tuomio tuli törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä pahoinpitelystä ja liikennepaosta tieliikenteessä.
Julkisuus vaikutti myös Tapanilan raiskauksen tuomioon
Julkisuuden vaikutuksesta rangaistuksen määrään keskusteltiin paljon viime vuonna, kun nuoret miehet saivat rangaistuksen tuntemattoman naisen raiskauksesta Tapanilassa.
Hovioikeus päätti lieventää tuomiota "kohtuuttomiin mittasuhteisiin nousseen julkisuuden" takia. Myös käräjäoikeus piti tätä myös lieventävänä seikkana.
Tolvanen kritisoi ankarasti julkisuusperusteista tuomion lieventämistä tuolloinkin MTV Uutisten haastattelussa.
Oikeuskäsittelyn aiheuttama mielipaha henkinen kärsimys ei Tolvasen mukaan ole peruste tuomion lieventämiseen.
– Rangaistuksen yksi tarkoitushan on kärsimyksen tuottaminen, ja myös prosessi aiheuttaa kärsimystä. Se on otettava hintana siitä, että on rikokseen syyllistynyt.
Korkein oikeus on linjannut päätöksessään vuonna 2006, että poikkeuksellinen julkisuus voidaan ottaa huomioon rangaistuksen määrässä. Tähän vetosi hovioikeuskin. Tällöin kuitenkin julkisuuskäsittelyn tulee olla selkeästi perusuutisoinnista eroavaa, syyllistävää tai virheellistä, huomauttaa Tolvanen.
– Olisi korkea aika saada uutta linjausta. Odotan sen tulevan pian, kun Tapanilan raiskauksen käsittely etenee korkeimmalle oikeudelle.