Venäjän uhittelu EU:lle sattui Suomen kannalta epäkiitolliseen aikaan, juuri ennen ulkoministeri Pekka Haaviston Pietarin-vierailua. EU-maissa on nyt mietitty, oliko viesti suunnattu kotimaan yleisölle ja kuinka huolissaan ulkoministeri Lavrovin lausunnosta pitäisi olla.
MTV:n Seitsemän uutisissa vieraillut Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja, Venäjä-asiantuntija Hanna Smith sanoo, että lausunnolle täytyy laittaa painoarvoa.
– Se osoittaa, että Venäjä on vakavissaan ja haluaa osoittaa olevansa vakavissaan EU:n kanssa.
Ulkoministeri Sergei Lavrovin antamassa haastattelussa Venäjä uhkasi EU:ta suhteiden katkaisemisella, jos EU asettaa uusia pakotteita, jotka Venäjä katsoo liian koviksi.
Mitä se merkitsisi?
– Siinähän se sitten ehkä onkin. Vakavasti pitää ottaa se, mitä sanotaan, tunnetaan ja ajatellaan, mutta käytännön puoli on huomattavasti monimutkaisempi, koska Venäjä tulee haavoittamaan myös itseään, jos se ajattelee talouspakotteita EU:ta vastaan.
Smith muistuttaa kuitenkin, että Venäjä on toiminut vastaavassa tilanteessa aiemminkin.
– Täytyy muistaa, mitä tapahtui vuonna 2014 Krimin sodan kohdalla. Silloin Venäjä laittoi vastapakotteita, jotka eivät olleet kovin tervetulleita Suomessakaan.
Mitkä sitten olisivat sellaiset EU-pakotteet, jotka käynnistäisivät prosessin?
– Ehkä sitäkään ei ole Venäjällä ihan loppuun vielä mietitty. Pitää miettiä tarkkaan, mikä vähiten vahingoittaa Venäjää ja eniten vahingoittaisi EU:ta. Mulla kyllä se menisi uudelleen Suomelle tärkeille alueille eli elintarvikkeisiin ja niin edelleen.
Entä mitä EU:n ja Venäjän riitely merkitsee Suomen ja Venäjän kahdenvälisille suhteille?
– Suomella on taas tasapainottelun paikka. EU:n riveistä ei saisi livetä, mutta oma intressi pitää muistaa.
Miten Suomen tulisi toimia tai miten Suomi voi toimia tässä tilanteessa?
– EU-kokonaisuus pitää muistaa, mutta pitää myös miettiä, mitä olisi se, mitä Venäjä voisi suoraan Suomeen osoittaa. Siinä täytyy olla tarkkana.
EU:n erikoisedustajan Josep Borrellin Moskovan-vierailu meni EU:n näkökulmasta kovin huonosti, millaiset paineet se luo maanantaina Pietarissa vierailevalle Pekka Haavistolle?
– Varmasti isommat paineet kuin muuten olisi. Tietenkin kyseessä on Suomen ja Venäjän välinen tapaaminen, ei EU:n ja Venäjän, joka on ihan eri tason kokonaisuus. Mutta se ei olisi hyvä asia, jos Haavisto olisi sanaton Lavrovin vieressä kuten Borrell.
Mitkä ovat tapaamisen teemat ja voidaanko ihmisoikeuskysymys välttää?
– Sitä ei pitäisi voida välttää, vaan se pitäisi ehdottomasti ottaa esille. Ihmisoikeudet eivät ole maan sisäinen asia vaan maailmanlaajuinen ja Venäjäkin on allekirjoittanut ihmisoikeusjulistuksen. Siinä mielessä sitä ei saa missään tapauksessa unohtaa.