Sisäministeriön kansliapäälliköksi valittiin tänään Kirsi Pimiä. Miten poliittiseksi virkanimitykseksi syytettyä valintaa perustellaan?
Nykyisin yhdenvertaisvaltuutettuna työskentelevä Pimiä on toiminut aiemmin esimerkiksi juristina vihreiden eduskuntaryhmässä sekä Tuija Braxin (vihr.) erityisavustajana.
Paikkaa haki myös esimerkiksi suojelupoliisin päällikkönä vuodesta 2011 toiminut Antti Pelttari, joka työskenteli aiemmin usean vuoden ajan kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtajana sisäministeriössä. Pelttarin kokemus on tehtävää ajatellen Pimiään verrattuna varsin painavaa.
Pelttari on myös toiminut kokoomuslaisen Anne Holmlundin valtiosihteerinä.
Valinta nostatti jo etukäteen kohua, sillä sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) tekemään päätöstä on syytetty poliittiseksi virkanimitykseksi. Ohisalo itse on aiemmin kritisoinut poliittisten ansioiden perusteella tapahtuvia nimityksiä.
Kärkihakijoita kolme
Valinnan perusteet tulevat esiin asiaa koskevassa ministeriön muistiossa.
Muistiosta käy ilmi, että loppusuoralle hakijoista ovat päässeet Pimiä, Pelttari ja Rajavartiolaitoksella päällikkötehtävissä pitkään toiminut kontra-amiraali Markku Hassinen.
– Kaikilla kärkihakijoilla on selkeät, mutta keskenään erilaiset vahvuudet kansliapäällikön tehtävään, asiakirjassa todetaan.
Pimiän vahvuudeksi luetaan esimerkiksi demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden tuntemus ja laaja-alainen kokemus lainvalmistelusta.
Hallitusohjelma vaikutti valintaan
Perusteissa nousee esille myös hallitusohjelma. Muistion mukaan tehtävässä nousevat esiin esimerkiksi hallitusohjelman linjauksiin liittyvät tehtävän "sisällöt ja painoitukset".
Pimiän pesti on määräaikainen ja loppuu tammikuussa 2025.
– Tämä edellyttää ministeriön ylimpänä virkamiesjohtajana toimivalta kansliapäälliköltä kykyä määrätietoisesti johtaa hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita tuloshakuisesti huomioiden hallitusohjelman painotukset.
Ministeri Ohisalo on siis valinnassa halunnut ottaa huomioon sen, missä määrin hänen ministeriönsä ykkösvirkamies haluaa toteuttaa hallitusohjelman linjauksia.
Käynnissä olevalla hallituskaudella korostuvat asiakirjan mukaan "perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset sekä niiden kehittäminen sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton osalta".
Asia on nostettu hakijoiden kanssa esiin myös kaksiosaisella haastattelukierroksella.
Pimiä ei kommentoi valintaansa
Asiakirjan mukaan Pimiä nousee muiden hakijoiden yläpuolelle monipuolisella kokemuksellaan ja käytännössä osoitetulla johtamistaidollaan.
– Vaikka Pimiän kokemus johtamistehtävistä on muita kärkihakijoita ajallisesti lyhyempää, on hänen erityisenä vahvuutenaan laaja-alainen kokemus perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä vaativista johtamistehtävistä.
Pimiää kuvataan aktiiviseksi verkostoitujaksi, jolla on kokonaisharkinnan perusteella parhaat edellytykset suoriutua tehtävästä.
Pimiä ei kommentoi asiaa MTV Uutisille. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta kerrotaan, että Pimiä kommentoi nimitystään vasta astuessaan uuteen virkaansa.
Ohisalo arvosteli "kaverikapitalismia" vuonna 2016
Poliittiset virkanimitykset ovat suomalaisessa politiikassa pitkänaikainen kiistanaihe.
Eri tahot ovat vuorollaan kritisoineet sitä, että ministeriöiden ja muiden virastojen huippuvirkoihin nimitetään ihmisiä vähintään osittain sillä perusteella, minkä puolueen kannattajia nämä ovat.
Ministeri Ohisalo itse kritisoi poliittisia virkanimityksiä vuonna 2016 Uuden Suomen haastattelussa. Tuolloin Ohisalo kutsui poliittisia virkanimityksiä ongelmaksi ja puhui "kaverikapitalismista".
Kulmuni: "Tätä perinnettä noudatetaan"
Pimiän tämänpäiväistä nimitystä ovat kritisoineet julkisesti esimerkiksi perussuomalaisten Ville Tavio ja kokoomuksen Wille Rydman.
Nimitys nuijittiin valtioneuvoston yleisistunnossa poikkeuksellisella kokoonpanolla, sillä pääministeri Sanna Marin (sd.), ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja työministeri Tuula Haatainen (sd.) ovat Sveitsissä Davosissa Maailman Talousfoorumin kokouksessa.
Ohisalo itse on puolestaan parhaillaan Kroatiassa Zagrebissa EU:n sisäministerien epävirallisessa kokouksessa.
Pääministerin sijaisena toimiva Katri Kulmuni (kesk.) korostaa kansliapäällikkövalinnoiden suhteen totuttuja tapoja.
– Perinteisesti nämä on mennyt niin, että esittelevä ministeri niistä vastaa, ja tätä perinnettä noudatetaan myös tällä vaalikaudella, Kulmuni kommentoi MTV Uutisille keskiviikkoaamuna.
Juttua täydennetty kello 14.35.