Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on tunnustanut armenialaisten kansanmurhan. Biden on ensimmäinen näin tehnyt Yhdysvaltain presidentti.
Yhdysvaltain mukaan tunnustuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole "syyttää Turkkia".
Armenialaisten kansanmurhalla viitataan yli miljoonan armenialaisen surmaamiseen osmanien imperiumissa ensimmäisen maailmansodan aikana vuosina 1915–1917. Osmanien imperiumi hajosi maailmansodan jälkeen, ja sen raunioille syntyi 1920-luvun alussa nykyinen Turkin valtio.
Turkki on virallisesti kiistänyt kansanmurhan. Maan presidentti Recep Tayyip Erdogan kommentoi heti Bidenin tunnustuksen jälkeen, että kansanmurhadebatti on politisoitu "kolmansien osapuolten" toimesta.
Tähän mennessä muun muassa Ranska, Saksa, Kanada ja Venäjä ovat tunnustaneet kansanmurhan. Yhdysvallat on kuitenkin vältellyt asiaa.Tunnustusta voi pitää voittona Armenialle ja Yhdysvalloissa asuville armenialaisille, jotka ovat vaatineet kansanmurhan tunnustamista ja korvauksia 1900-luvun alun tapahtumista.
Aika nähtiin nyt oikeaksi tunnustukselle, asiantuntija arvioi
Yhdysvaltojen kongressi äänesti kansanmurhan tunnustamisen puolesta jo vuonna 2019, mutta entinen presidentti Donald Trump linjasi tuolloin, että Yhdysvaltain virallinen linja asiassa ei ole muuttunut.
Myös Trumpia aiemmat presidentit ovat vältelleet tapahtumien kutsumista kansanmurhaksi.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että aikaa kansanmurhan tunnustamiselle pidettiin nyt oikeana. Lisäksi Biden on halunnut profiloitua ihmisoikeuksien puolustajana, mihin tämän tunnustus sopi.
– Olemme nähneet, että pelko Turkin reaktiosta on ollut aina ylimitoitettu, sanoi Turkki-asiantuntija Alan Makovsky uutistoimisto AFP:lle.