Miljoonakaupat maskeilla tehnyt Sarmaste: Jos minulta tilataan siviilikäyttöön tarkoitettua tavaraa, enhän minä silloin toimita sairaalakäyttöön tarkoitettua tavaraa

– Jos minulta tilataan siviilikäyttöön tarkoitettua tavaraa, enhän minä silloin toimita sairaalakäyttöön tarkoitettua tavaraa. Hinta olisi ollut täysin eri, Sarmaste sanoo.

STT:n näkemien dokumenttien perusteella Huoltovarmuuskeskus osti maaliskuun lopulla allekirjoitetulla sopimuksella Sarmasteen yritykseltä 1,1 miljoonaa kappaletta sisäänhengitysilmaa puhdistavia hengityssuojaimia ja 2 miljoonaa kappaletta kevyempiä kirurginmaskeja eli suu-nenäsuojuksia, joiden tarkoitus on estää taudinaiheuttajia leviämästä uloshengitysilman ja syljen mukana.

Hengityssuojainten kohdalla dokumenteissa mainitaan standardit FFP2 ja KN95, ja kirurginmaskien kohdalla vähemmän vaativa standardi FFP1. Sarmasteen mukaan HVK:n kanssa oli yhteisymmärrys siitä, että sekä FFP2- että KN95-tyyppiset hengityssuojaimet kelpaavat, ja jälkimmäisiä oli nyt saatavilla.

Kauppahinta oli 4 980 000 euroa. Tästä summasta hengityssuojainten osuus oli 4 180 000 euroa ja loppusumma koski kirurgisia maskeja. Tilauksen on allekirjoittanut HVK:n osastonjohtaja, jonka kanssa Sarmaste on käynyt kauppa-asiasta myös muuta kirjeenvaihtoa. Kaikkea tätä kirjeenvaihtoa Sarmaste ei ole halunnut luovuttaa STT:lle.

Kyseinen kaupat allekirjoittanut osastonjohtaja tai muutkaan Huoltovarmuuskeskuksen edustajat eivät vastanneet sunnuntaina STT:n lukuisiin yhteydenottoihin. Näin ollen STT ei voinut saada vahvistusta Sarmasteen kertomalle.

Tuotteet mainittu sopimuksessa tarkasti
 

Huoltovarmuuskeskus on tehnyt hankintojaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) esityksestä. Näitä hankintaesityksiä on laatinut ministeriössä valmiuspäällikkö Pekka Tulokas.

– Valtiotasolla olemme pyrkineet hankkimaan FFP2- ja FFP3-tason hengityssuojaimia. Sitten erikseen on tämä kirurginen suu-nenäsuoja, hän sanoo.

Tulokkaan puheesta ymmärtää, että esitys on ikään kuin ministeriön Huoltovarmuuskeskukselle kirjoittama kauppalista, joka erittelee tavoitellut tuotteet ja kappalemäärät. Tämän jälkeen ostotoiminta on HVK:n harteilla.

Tulokas ei lähtenyt sunnuntaina tarkemmin perkaamaan haastattelussa näitä hankintaesityksiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö ei näe HVK:n hankintasopimuksia, eikä ole oikeutettu niitä lukemaan.

Sarmaste otti yhteyttä ja kertoi mitä on tarjolla

Sarmasteen mukaan missään vaiheessa ei ollut epäselvyyttä siitä, mitä hän oli Huoltovarmuuskeskukselle myymässä.

– Minä vaadin heiltä tilausvahvistuksen lisäksi allekirjoitetun sopimuksen, missä vielä kerran mainitaan nämä tuotteet, jotta varmasti tiedän, että se tavara mitä minä toimitan, on varmasti sitä, mitä he haluavat. En minä voi lukea heidän ajatuksiaan siitä, tarvitsevatko he sairaalakäyttöön tavaraa, jos he tilaavat tavaraa siviilikäyttöön, Sarmaste sanoo.

Eli puhetta ei ollut siitä, mihin maskeja aiotaan käyttää?

– Ei, puhe oli maskeista ja siitä, miten maskit luokitellaan.

Sarmaste kertoo ottaneensa itse yhteyttä alun alkaen Huoltovarmuuskeskukseen heidän verkkosivuiltaan löytyvien yhteystietojen avulla.

– Sanoin, että meillä olisi KN95:sia ja kirurginmaskeja tarjolla kohtuullisen nopealla aikataululla. (Minulle sanottiin) että selvä, KN95, otetaan niitä ja kirurginmaskeja se mitä pystyn toimittamaan. Laskettiin suurin piirtein se, minkä verran lentokoneeseen mahtuu, hän sanoo.

Testeissä ilmeni häikkää

Sarmaste kertoo toimittaneensa HVK:hon tarvittavat sertifikaatit ja sai maksun maskeista heti. Sertifikaattien tarkoitus on kertoa, että tuotteen on testattu vastaavan jotain tiettyä standardia.

Tiistaina 7.4. kaksi miljoonaa kirurginmaskia sekä osa tilatuista hengityssuojaimista eli 230 000 kappaletta saapuivat Kiinasta Suomeen. Seuraavana päivänä Huoltovarmuuskeskus ilmoitti, ettei Kiinasta saapunut erä suojavarusteita ole sairaalakäyttöön tarkoitettujen eurooppalaisten standardien mukaisia. Niitä voidaan kuitenkin käyttää hoivayksiköissä ja kotiin vietävissä palveluissa. Varusteita oli testattu Teknologian tutkimuskeskuksessa VTT:ssä.

– Suu-nenäsuojukset eivät täyttäneet suu-nenäsuojusstandardin EN 14683 suodatustehokkuusvaatimuksia, eli (ne) eivät sovellu sairaalakäyttöön. KN95-hengityssuojaimet eivät täyttäneet FFP2-vaatimuksia, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila täsmensi sunnuntaina tekstiviestitse.

"Reklamaatioita ei ole tehty"

Sekä sosiaali- ja terveysministeriö että Huoltovarmuuskeskus toivat ilmi jo keskiviikkona pettymyksensä siitä, etteivät tarvikkeet ole sairaalakäyttöön sopivia.

Kun asiaa myöhemmin vielä eri infojen yhteydessä tivattiin eri tahoilta, vastaukset eivät aina olleet yksiselitteisiä. Esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen nyt jo eronneelta toimitusjohtajalta Tomi Lounemalta tiedusteltiin torstai-illan infon yhteydessä useamman kerran, olivatko saapuneet tuotteet tilausvahvistuksen mukaisia.

– Tuotteet olivat sinänsä niitä, mitä oli tilattu. Mutta niiden tekniset ominaisuudet osoittautuivat laboratoriotestissä sellaiseksi, että ne eivät täyttäneet niitä korkeita vaatimuksia, mitä eurooppalaiset standardit asettavat sairaalakäytössä tarkoitetuille suojaimille, Lounema muun muassa sanoi.

Perjantaina työministeri Tuula Haataisen (sd.) pitämässä tiedotustilaisuudesta asia oli jälleen esillä.

– Kyllä, nämä suojaimet tässä vaiheessa on tilattu ensisijaisesti sairaalakäyttöön, sanoi HVK:n hallituksen puheenjohtaja Ilona Lundström.

Sarmasteen mukaan asian tiimoilta ei ole otettu häneen minkäänlaista yhteyttä Huoltovarmuuskeskuksesta. Myöskään minkäänlaisia valituksia, reklamaatioita tai vastaavia ei ole toistaiseksi tehty. Sarmaste kertoo myös, ettei ole saanut ketään HVK:ssa keskustelemaan kanssaan asiasta.

Lounema erosi toimitusjohtajan paikalta perjantaina varustesotkun vuoksi. Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimettiin Janne Känkänen, joka oli siirretty keskukseen työ- ja elinkeinoministeriöstä tiistaina.