Tuulen merkitys energianlähteenä on noussut tänä talvena ennennäkemättömällä tavalla. Mutta milloin tuuli on kova ja milloin puhutaan jo myrskystä?
Venäjän hyökkäyssota on nostanut sähkön hintaa eri puolilla Eurooppaa. Myös sähkökatkojen mahdollisuus on lisääntynyt tänä talvena ennenäkemättömällä tavalla.
Iltatieteen laitos alkoi loppuvuonna julkaista energiasääennustetta, jossa sään ilmiöitä tarkastellaan energian saamisen kannalta.
Listauksen mukaan erittäin hyvä energiasää on hyvin tuulinen ja huomattavan lauha. Toisessa ääripäässä on erittäin heikkotuulinen ja hyisen kylmä sää.
2:05
Tuulivoimalat voivat kattaa sähkönkulutuksesta kohta lähes 30 prosenttia
Millainen on navakka tuuli?
Mutta mistä ihminen pystyy päättelemään sen, milloin tuulee kovaa ja milloin vain esimerkiksi kohtalaisesti? Ja mitä määritelmät tarkoittavat?
MTV Uutisten meteorologi Jenna Salminen kertoo, että ensinnäkin kun tuuli käy mereltä, se kovenee herkemmin kuin maalla puhaltaessaan.
– Yleensä kovimmat tuulet löytyvät mereltä, mutta välillä myrskypuuskia on myös maastossa.
Kohtalaisen tuulen tunnistaa Salmisen mukaan esimerkiksi rannalla siitä, että kaislikko kohisee vähän, mutta kun aallot kuohuavat vaahtopäisinä, kohtalaisesta aletaan mennä kohti navakkaa.
– Navakka tuuli on, kun tuuli puhaltaa 8–14 metriä sekunnissa. 14 metrissä alkaa se kova tuuli, ja se jatkuu 21 metriin sekunnissa, Salminen luettelee.
– Kovassa tuulessa alkaa vähitellen katketa oksaa ja puuta katketa, ja etenkin kesällä, kun mennään myrskytuulia kohti, jotka alkavat 21 metrissä sekunnissa, alkaa jo puita kaatuakin. Ja etenkin, jos ei ole routaa maassa, puut voivat kaatua juurineen.
Kun tuulen voima nousee yli 32 metriin sekunnissa, puhutaan hirmumyrskystä. Sen eri muodoille on eri maissa omat kategoriansa.
1:14
Nämä ovat tehokkaimmat keinot säästää sähköä – asiantuntija varoittaa virheestä
Tuuleeko nykyään aina?
Miksi nykyään sitten aina tuntuu tuulevan? Ja ihan kuin tuulet olisivat myös kovempia kuin aiemmin?
Myrskyt ja tuulisuus eivät ole tutkimuksen mukaan lisääntyneet Pohjois-Euroopassa ja Suomessa, vaikka monesta ehkä niin tuntuukin.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Terhi Laurila tarkasteli viime vuoden lopulla ilmestyneessä väitöstutkimuksessaan Pohjois-Euroopan ja Suomen tuuli- ja myrskyilmastoa menneeltä 40 vuoden jaksolta.
Hän ei löytänyt tuulisuudessa ja myrskyjen lukumäärässä merkitseviä pitkän ajan kehityskulkuja.
Merkille pantavaa oli kuitenkin tämänhetkistä energiatilannetta ajatellen se, että tuulen nopeus ja myrskyjen lukumäärä vaihtelevat kausittain ja tuulet puhaltavat Pohjois-Euroopassa talvella jopa 30 prosenttia voimakkaammin kuin kesällä.
Talvella myrskyjä esiintyy noin 5–6 kuukaudessa, kun taas kesällä ei keskimäärin yhtään.
Tämä on energiasään kannalta hyvä asia, koska nimenomaan talvella tuulta nyt tarvitaan.