Tänään Suomen kuvataiteen päivänä on suositeltu liputettavaksi yhden Suomen tunnetuimman taiteilijan Helene Schjerfbeckin syntymäpäivän kunniaksi.
Suomen Akvarelliyhdistys on hakenut päivää viralliseksi liputuspäiväksi, mutta vasta viime vuonna tuli suositus liputuksesta.
Helene Schjerfbeck on innoittanut akvarellimaalareita, jotka kokoontuivat yhdessä maalamaan kuvataiteen päivänä suureen maalaustapahtumaan. Helene maalasi useita akvarellimaalauksia, vaikka se oli aikoinaan sopivaa vain luonnosten tekemiseen.
Hän on kirjoittanut joskus näin: Minä maalaan, koska olen nähnyt maalauksia, jotka ovat tehneet minut onnelliseksi.
Tuikku Tenhovuorelle maalaaminen on koko maailma.
– Olen kertonut joskus, että olen naimisissa maalaamisen kanssa – akvarellin kanssa. Se on minun harrastus ja se on minun elämäni, hehkuttaa innostunut Tehnovuori.
Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen seitsemästäsadasta jäsenestä on naisia.
Suuren maalaustapahtumatoimikunnan puheenjohtaja Jaana Kankaalle maalaaminen on rauhan paikka.
– Se on myös sellainen oma rauhan paikka ja saa tehdä sellaista kuin itse haluaa ja josta itse pitää. Se on minulle tosi tärkeä asia henkilökohtaisesti, kertoo Kangas.
Päätapahtuma järjestettiin tänään Lapinlahden lähteellä Helsingissä.
– Täällä on taiteenarvo tiedetty jo sairaala-aikana ja jo tuolloin täällä oli taideterapiaa. On tärkeää, että ihmiset löytävät erilaisia keinoja ilmaista itseään, sillä aina sanat ja järki ei tavoita niitä vaikeita tunteita, sanoo Katja Liuksiala Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry: puheenjohtaja
Taidemaalari Irina Rednytskayan mukaan akvarellimaalaukseen on erilaisia tekniikoita.
– Joskus taitelija ei pysty kontrolloimaan, miten paperi ja vesiväri toimii ja siitä syntyy jotain hienoa. Se on aina tämmöinen yllätys yllätys, pohtii Rednytskaya.
Vuosia akvarelleja harrastanut Ulla-Riitta Kauppi sanoo keskittyneensä eläkkeellä maalaamiseen.
– Akvarellihan on semmoinen, että pitää vaan rohkeesti yrittää – tuli mitä tuli, naurahtaa Kauppi.