Ministeri Lintilä neuvotteli Inkoon jätti-investoinnista Norjassa jo kesällä – nämä asiat ratkaisivat päätöksen Suomen eduksi

Norjalainen teräsyhtiö Blastr Green Steel (Blastr) valmistelee historiallisen suurta investointia Suomeen.

Terästehtaan ja sen yhteydessä toimivan vedyn tuotantolaitoksen perustamista kaavaillaan Inkooseen. Miljardihanke on ilahduttanut kuntalaisia. 

Lue lisää: Inkoossa iloitaan miljardihankkeesta – "Tällä tulee olemaan vaikutuksia kaikkeen"

Niin ikään elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on hankkeesta hyvillään. Hanke on yksi Suomen suurimmista teollisuusinvestoinneista. Sen arvo on noin neljä miljardia euroa ja käyttövaiheessa se työllistää 1 200 henkilöä.

Lintilän mukaan hanke on toteutuessaan ”kokoluokaltaan äärettömän iso ja tärkeä investointi” Suomelle.  

– Se tuo tietysti uskottavuutta siihen, että Suomi on mielenkiintoinen maa investoida, Lintilä toteaa MTV Uutiset Liven haastattelussa. 

Lintilä huomauttaa, että kyse ei vielä ole lopullisesta investointipäätöksestä. Nyt on tehty sijoittumispäätös, investointi puolestaan tarvitsee erillisen päätöksen.

– Heillä kyllä haasteita (investointipäätöksen) sen suhteen riittää. 

Kunnianhimoinen, mutta riskialtis prosessi

Seuraavaksi teräsyhtiö Blastr Green Steel aloittaa yksityiskohtaisen kannattavuuslaskelman tekemisen ja pääomarahoittajien metsästyksen.

Jälkimmäisen ministeri Lintilä kokee haasteeksi maailmantilanne huomioon ottaen. 

– Pelkästään jo pääoman hakeminen markkinoilta tulee olemaan tietysti haasteellista tässä taloustilanteessa, hän myöntää. 

Blastrin tavoitteena on aloittaa teräksen tuotanto Inkoossa vuoden 2026 loppuun mennessä, mitä Lintiläkin pitää hyvin kunnianhimoisena, mutta myös realistisena rajapyykkinä. 

– Ei he lähtisi tähän prosessiin, jos he eivät pitäisi sitä realistisena, ministeri vakuuttaa. 

– Totta kai näin isossa ja vaativassa projektissa on useitakin asioita, jotka tulee ratkoa ja ne tulevat vaikuttamaan varsinaiseen investointipäätökseen, hän kuitenkin lisää. 

Millaisia haasteita jättihankkeeseen voi liittyä? Katso ministeri Lintilän pohdinta jutun alussa olevalta videolta. 

Nämä asiat ratkaisivat sijoituspaikkaa valitessa

Asioita on jouduttu ratkomaan tai pikemminkin varmistamaan jo viime vuoden puolella ennen kuin hankkeen sijoituspaikasta tehtiin päätös. 

Lintilä kertoo vierailleensa kesäkuun alussa Norjan pääkaupungissa Oslossa hankkeen tiimoilta. Jo tuolloin norjalaisyhtiö halusi tietää, onko Suomessa mahdollisuuden riittävään energiatuotantoon.

– Heidän ykköskysymyshän oli jo silloin Oslossa, että onko teillä tuulivoimaa. Jos ei ole riittävästi tuulivoimaa, onko ydinenergiaa eli ydinvoimaa, Lintilä kertaa.

Lue myös: Vihreää terästä tuottava yhtiö suunnittelee neljän miljardin investointia Inkooseen – "Suomi on ihanteellinen paikka"

Myöhemmin yhtiö saapui Suomeen tapaamaan Lintilän lisäksi ministeriötä ja Business Finlandin edustajia. Hänen mukaansa norjalainen teräsyhtiö on ilmaissut mahdollisuudesta oman tuulivoiman rakentamiseen – siitäkin huolimatta, että Suomi pyrkii omavaraiseksi energiatuotannossa muun muassa Olkiluoto 3:n voimalla. 

– Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa voimme olla omavaraisia sähköstä jo tänä vuonna – viimeistään ensi vuonna, hän jatkaa.

Miten Suomi aikoo varmistaa, että vihreä energia riittää jättihankkeellekin? Katso jutun alussa olevalta videolta ministerin vastaus! 

Energiatuotanto olikin Lintilän mukaan yksi avaintekijöistä, kun hankkeen sijoituspaikkaa pohdittiin. Lintilä paljastaa, että hankkeen sijoituspaikaksi oli muutama vaihtoehto. Inkoo kuitenkin veti pisimmän korren – kiitos sen logistisen sijainnin. 

– Inkoo on nyt syväväylä ja he tarvitsevat syväväylän logistiikan varalta.

Lue myös: LNG-laivasta syötettiin onnistuneesti kaasua Suomen kaasuverkkoon: "Historiallinen hetki"

Lue myös: Miten Inkoon kelluva LNG-terminaali toimii ja mitä hyötyä siitä on? "Toimitus on omissa käsissämme"