Varhaiskasvatuslakia on rakennettu vahvasti lapsen etu edellä, muistuttaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) päiväkotihenkilöstön mielenilmauspäivänä.
Olette sanoneet, että väärää tietoa on liikkeellä. Mitä nämä väärät tiedot ovat?
Lain tavoitteena on se, että päiväkodit olisivat tulevaisuudessa entistäkin laadukkaampia. Lain tavoitteessa on myös se, että kun tänä päivänä meillä on yksi kolmesta päiväkodissa työskentelevästä aikuisesta korkeasti koulutettu, niin varhaiskasvatuksessa koulutustasoa nostetaan niin, että vuonna 2030 kaksi kolmasosaa päiväkodin aikuisista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon, kertoo Grahn-Laasonen.
Mutta mikä on se väärä tieto, mikä on liikkeellä?
Kukaan ei menetä tämän lain myötä kelpoisuuttaan tai ammattiaan, mutta varhaiskasvatuksen laatua vahvistetaan ja henkilöstön koulutustasoa nostetaan siten, että tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen ryhmissä työskentelisi yhden korkeakoulutetun sijaan kaksi korkeakoulutettua ammattilaista.
Miksi mielenilmaus järjestetään? Mikä on se päähuoli tulevassa laissa?
Taustalla laissa on lähes kahden vuosikymmenen pitkä keskustelu siitä, minkälaisella henkilöstörakenteella ja osaamisella varhaiskasvatusta toteutetaan Suomessa. Tästä on kyllä todella pitkään käyty keskustelua ammattiliittojen välillä, mutta hallitus ei kehitä varhaiskasvatusta ammattiliittojen välisten keskinäisten keskustelujen pohjalta, vaan vahvasti lapsen etua ajatellen.
Palkansaajapuolelta tulleen tiedotteen mukaan lakivalmistelussa on huomioitu vain yksi ammattikunta. Miten kommentoitte tätä?
Tulevaisuudessakin varhaiskasvatuksessa työskentelee niin opettajia, sosionomeja kuin hoitajiakin. Panostamme varhaiskasvatuksen laatuun panostamalla henkilöstön koulutukseen.
Palkansaajapuolella ollaan oltu huolissaan myös mahdollisesta tulevasta työvoimapulasta? Miten uuden lain myötä on varauduttu siihen, että työvoimapula voi pahentua?
Varhaiskasvatuksessa on jo nyt ollut ongelmia saada rekrytoitua. Koulutusmäärät ovat olleet liian matalia tähän asti. Hallitus on panostanut tähän pariinkin otteeseen lisäämällä koulutusmääriä yliopistoissa. Lisäresurssia on varattu 28 miljoonaa euroa. Tätä koulutusmäärien lisäämistä on tarkoitus myöskin jatkaa.
Miten uuden lain myötä taataan, että jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen monipuoliseen toimintaan?
Uusi laki vahvistaa varhaiskasvatuksen laadun. Sehän on suomalaisen koulutusjärjestelmän suuri vahvuus, että meillä on korkeasti koulutetut opettajat ja ammattilaiset, ja tätä haluamme tällä lailla vain vahvistaa.
Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on pohjoismaisessa vertailussa pieni. Miten osallistumisastetta aiotaan nostaa?
Osallistumista on pyritty vahvistamaan alentamalla varhaiskasvatuksen maksuja kahteen otteeseen – jopa yhteensä 80 miljoonalla eurolla. Samoin nyt on käynnistymässä viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu, jota pääsemme ensi vuonna laajentamaan.