Hoiva-alaa koskeva työvoimapula uhkaa levitä päiväkoteihin, esikouluun ja muuhun varhaiskasvatukseen, pelkää tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.).
Honkonen ehdottaa STT:n haastattelussa varhaiskasvatuslain muuttamista, jotta päiväkoteihin ja esikouluihin saataisiin työvoimaa. Ratkaisuna ministeri esittää, että ne voisivat helpommin palkata ammattikorkeakoulutuksen saanutta henkilökuntaa.
– Tässä on luotu koulutuksellinen umpiperä, jossa ei ole mitään järkeä. Sääntelyä pitäisi muuttaa, jotta henkilökunta riittäisi päiväkodeissa, ja ammattikorkeakouluista hyvän koulutuksen saaneet ammattilaiset voisivat olla näissä tehtävissä, Honkonen sanoo.
Lue myös: Espoossa saatiin heti esimakua syksyn tulevasta tautikierteestä – lasten vanhemmille tärkeä viesti: "Toivoisin muiden kunnioitusta"
Viime kauden lakimuutos virhe
Honkonen sanoo, että palkkauksen ongelman taustalla on viime vaalikaudella tehty lakimuutos. Se rajasi ammattikorkeakoulussa opiskelleiden sosionomien mahdollisuutta toimia varhaiskasvatuksen tehtävissä.
– Käytännössä se rajattiin yliopistoista valmistuneisiin varhaiskasvatuksen kandidaatteihin, Honkonen sanoo.
Vuonna 2018 astui voimaan uusi varhaiskasvatuslaki, joka vietiin läpi keskustan johtamassa hallituksessa. Puolue uudisti lainsäädäntöä kokoomuksen, perussuomalaisten ja sittemmin sinisen tulevaisuuden kanssa. Opetusministerinä toimi tuolloin Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Honkonen luonnehtii lakimuutosta nyt virheeksi.
Lakimuutoksella muutettiin koulutusvaatimuksia, jotka päiväkodeissa työskentelevien kasvatusalan ammattilaisten pitää täyttää vuoteen 2030 mennessä. Vaatimusten täyttämiseksi alan koulutuspaikkoja on lisätty.
Lailla on kuitenkin koukeroinen muotoilu. Sen mukaan päiväkotien henkilöstöstä vuodesta 2030 alkaen yhden kolmesta tulee olla hoitaja ja toisen yliopistokoulutuksen saanut opettaja. Auki jää, tuleeko kolmannen olla opettaja vai kuinka usein sosionomi riittää.
– Tämä johtaa tilanteeseen, että varhaiskasvatuksen sosionomien määrät ovat romahtaneet, sanoo sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Myös ministerin mukaan sosionomin koulutukseen hakeminen ei ole tällä hetkellä houkuttelevaa, jos työllistymistä pidetään epävarmana. Yliopistojen kaikki lisäkoulutuspaikatkaan eivät ole täyttyneet.
Lue myös: Päiväkodista asti kiusatun Jennan, 24, sydän tykyttää edelleen koulun kellojen soidessa: "Jatkunut näihin päiviin asti"
Palkansaajajärjestö tyytyväinen
Lain muutos olisi Talentian mieleen. Karsio kertoo, että hän on keskustellut asiasta Honkosen kanssa aiemmin tällä viikolla.
Talentia on pitänyt asiaa esillä myös muiden puolueiden suuntaan sekä julkisuudessa esimerkiksi Helsingin Sanomissa maanantaina julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
– Tällä lainsäädännöllä ala on erittäin vakavassa kriisissä vuoteen 2030 mennessä, Karsio sanoo STT:lle.
Karsion mukaan sosionomeilla ei ole työelämässä selvää paikkaa. Taustalla on varhaiskasvatuslain muotoilu. Hän arvioi, että tätä menoa päiväkoteihin ei saada niihin tarvittavaa moniammatillista tiimiä.
– Ehdotuksemme on, että lakia täsmennettäisiin sillä tavalla, että näistä kolmesta yksi on hoitaja, yksi opettaja ja yksi varhaiskasvatuksen sosionomi.
Lue myös: Koulun aloittaneet oppilaat kertovat ystävien tärkeydestä: ”Jos ei oo kavereita, niin välkällä voi olla tosi vaikeaa löytää jotain, jonka kanssa voi leikkiä”
Hallituksessa ei vielä keskusteltu
Honkonen ei ota kantaa siihen, miten muutos tarkalleen tehtäisiin. Hän haluaa yleisesti sosionomien osaamisen parempaan käyttöön ja nostaa koulutuksen arvostusta.
– En halua ottaa pykälätarkasteluun kantaa, kun en ole sitä selvittänyt, ministeri sanoo.
Lakiin kirjattujen koulutusvaatimusten muutos vaatisi eduskunnan päätöksen. Honkosen mukaan hallituksessa ei ole vielä keskusteltu asiasta, vaan hän haluaa ensin nostaa asian julkisuuteen.
Eduskuntavaalit järjestetään runsaan puolen vuoden päästä, joten istuvalla hallituksella alkaa olla kiire, jos se aikoo saada eduskunnan läpi lakimuutoksia. Honkonen pitää muutosta kireästä aikataulusta huolimatta mahdollisena, koska hän ei oleta sen tarvitsevan suurta muutosta.
Honkosen mukaan päiväkotien hoitajapula on ongelma jo eri puolilla Suomea.
– Se näkyy kasvukeskuksissa, jossa asuminen on kallista. Tämä on naisvaltainen ala, jolla on pienet palkat. Toisaalta tämä näkyy maaseudulla, jossa osaajia ei tahdo riittää, keskustan varapuheenjohtajiin lukeutuva Honkonen sanoo.
– Olen tätä asiaa pohtinut, ja keskustassa on laajemminkin iso huoli siitä, että päiväkoteihin uhkaa levitä sama työvoimapula, mikä on hoiva-alalla laajemmin.
Lue myös: Metsän mikrobeilla rikastettu hiekkalaatikko voi parantaa lasten immuunijärjestelmää – ainakin kaksi päiväkotia kiinnostunut kokeilemaan
Kaksivuotinen esiopetus mieleen
Honkonen kertoo suhtautuvansa myönteisesti SDP:n avaukseen kaksivuotisesta esiopetuksesta, vaikka tämä lisäisi entisestään varhaiskasvatuksen henkilökunnan tarvetta.
SDP kertoi keskiviikkona kesäkokouksessaan, että puolue tavoittelee esiopetuksen laajentamista kaksivuotiseksi.
Honkonen korostaa, että tällä hallituskaudella asiaa on kokeiltu useissa kunnissa keskustan ehdotuksesta. Kokeilua ei ole kuitenkaan vakinaistettu.
– Jos lapsen elämässä on ongelmia, mitä varhemmin niihin voidaan puuttua, sitä helpompi niitä on korjata, Honkonen sanoo.
Hän olettaa, että hänen ehdottamansa lakimuutos pitäisi huolta päiväkotien henkilökunnan riittävyydestä myös silloin, jos esiopetusta laajennettaisiin.
– Kyllä siihen riittää opettajia, jos mukaan otetaan sosionomit, kuten he ennen olivat mukana varhaiskasvatuksen pätevinä osaajina.