HUSin johdon mukaan vapaa valinta ei ole se mekanismi, jolla turvataan yliopistosairaaloiden välinen yhteistyö lasten erikoissairaanhoidossa ja lasten sujuva hoitoon pääsy vaihtelevien resurssitilanteiden mukaan. HUSin toimialajohtaja Jari Petäjä kertoo MTV Uutisille, että lapsen hoidon täytyy perustua sairaaloiden väliseen yhteistyöhön kilpailun sijaan.
Asiantuntijan mukaan vapaa valinta on lasten kirurgisen hoidon ja muutenkin vaativan erikoissairaanhoidon suhteen huonosti toimiva elementti.
– Vapaa valinta on markkinalogiikalla toimiva hyvä potilaan oikeus, jonka hyödyntäminen lasten kirurgisessa hoidossa on vaikeaa ja joka tapauksessa koskee marginaalista määrää lapsista, toteaa HUSin lasten ja nuorten sairauksista vastaava toimialajohtaja Jari Petäjä.
Ministeri muistuttaa valinnanvapaudesta
Vastuuministeri Kaisa Juuso (ps.) vetosi asiakkaiden vapaaseen mahdollisuuteen valita sairaalansa kysyttäessä Uuden lastensairaalan laittoman pitkistä leikkausjonoista.
– Muistutan, että julkisessa erikoissairaanhoidossa asiakkaalla on Suomessa valinnanvapaus eli jos muualla hoitoa saa nopeammin, asiakkaalla on oikeus siirtyä toiseen sairaalaan. Hoito on mahdollista myös toisessa EU-maassa samoin kustannuksin kuin mitä hoito maksaisi Suomessa, kommentoi ministeri MTV Uutisille.
Sydänlasten leikkausjono on lyhentynyt noin viiteenkymmeneen, kun se vielä reilu vuosi sitten oli 110 lasta. Uudessa Lastensairaalassa puhutaan kuitenkin vain pistemäisestä voitosta, koska muilla kuin sydänkirurgian erikoisaloilla leikkausta jonottaa noin 330 lasta, joista noin joka kolmas on jonottanut yli lakisääteisen puoli vuotta.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
"Kaikki hoitavat oman alueensa potilaat siten kuin kapasiteetti ja osaamisprofiili sairaalassa sallivat"
Petäjän mukaan vapaa valinta on lasten kirurgisen hoidon ja muutenkin vaativan erikoissairaanhoidon suhteen huonosti toimiva elementti.
– Tämä näkyy hyvin siinä, että vuosienkin jälkeen edelleen vapaan valinnan käyttäminen on hyvin harvinaista; kuta kuinkin 100 prosenttia lähetteistämme tulee muilta Suomen lastensairaaloilta – ei esimerkiksi yksityislääkäreiltä.
Asiantuntijan mukaan kaikki hoitavat oman alueensa potilaat siten kuin kapasiteetti ja osaamisprofiili sairaalassa sallivat.
– Kaikki meille tulevat muun Suomen lähetteet ovat siten potilaita, jotka oma sairaala haluaa nimenomaan meille lähettää, Petäjä sanoo.
2:02
"Tässä ei ole muuta vikaa kuin se, että potilas on se lapsi, jonka oikeutta laiton tilanne loukkaa"
Sen sijaan kevyemmässä kirurgiassa – päiväkirugiassa – on paljon sellaisia potilaita, joissa perheet yksinkertaisesti päättävät odottaa saadakseen hoidon lähellä kotoa.
– Tässä ei ole muuta vikaa kuin se, että potilas on se lapsi, jonka oikeutta laiton tilanne loukkaa vaikka lääketieteellistä huolta ei olisikaan. Iso ero siihen, että aikuinen itse omalla päätöksellään päättää odottaa tai lähteä hakeutumaan muualle.
4:33
Palvelusetelin suosio jäänyt vähäiseksi
Uuden Lastensairaalan johdosta muistutetaan, että palveluseteli ei ole saanut juurikaan suosiota.
– Meillä on jo vuosia ollut osassa kevyempää kirurgiaa palveluseteli käytössä. Suosio on jäänyt vähäiseksi – privaatissa on vähän päätoimisia lastenkirurgeja eivätkä perheetkään hevin tartu tilaisuuteen. Sairaalasta ei potilaan tutkinut lääkäri voi palveluseteliä kirjoittaa ja mennä itse sitten illalla tai viikonloppuna potilasta privaattiin leikkaamaan.
Petäjä huomauttaa, että raskaammassa kirurgiassa leikkaus on usein vain yksi tapahtuma pitkäaikaisessa hoitosuhteessa.
– Siksi lapsen hoidon täytyy perustua sairaaloiden väliseen yhteistyöhön kilpailun sijaan niissäkin tilanteissa, joissa osaamisperusteisesti on olemassa vähintään kaksi YO-lastenklinikkaa, jotka voisivat leikkauksen suorittaa, toteaa Petäjä.
"Yksinkertaisesti sairaaloiden välistä yhteistyötä tarvitaan"
Asiantuntija ottaa esimerkkejä.
– Esimerkiksi huuli-suulakihalkiohoito ja vaikeat selän skolioosileikkauset ovat tautiryhmiä, joissa siirtyilyä YO-sairaaloiden välillä voisi tapahtua, mutta vapaan valinnan kautta tapahtuvana pelkkä leikkauksen siirtyminen ei johda hyvään kokonaistilanteeseen. Harva haluaa siirtää pitkän hoitosuhteen Suomen sisällä kauas kotoa.
– Yksinkertaisesti sairaaloiden välistä yhteistyötä tarvitaan ja kehitämme sitä esimerkiksi siten, että valikoiduissa tapauksissa kirurgit siirtyvät sairaalasta toiseen.