Suomalaiskiekkoilija Miro Aaltonen sai keskiviikkona kuukauden mittaisen toimintakiellon kokaiinin käytöstä. Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) lakiasiainjohtaja Petteri Lindblom avaa, mihin rangaistuksen pituus perustuu ja missä linjauksen kanssa on menty pieleen.
Lue myös: Miro Aaltoselle pelikielto kokaiinin käytöstä
Lue myös: Kokaiinista kärähtänyt Miro Aaltonen sai heti sopimuksen
Sveitsin pääsarjaseura Klotenia edustanut Aaltonen, 31, sai keskiviikkona kuukauden mittaisen toimintakiellon ja 1 000 frangin (noin 1 058 euron) sakot kokaiinin käytöstä.
Tuomion pituus saattaa näyttäytyä pienenä, sillä kokaiinikäryistä on vuosien saatossa rangaistu rajumminkin. Esimerkiksi suomalaisjalkapalloilija Roman Eremenko sai saman aineen käytöstä kahden vuoden pelikiellon vuonna 2016.
Maailman antidopingsäännöstöön tuli kuitenkin vuonna 2021 muutos, jota on seurattu myös kaikkien maiden ja urheilujärjestöjen antidopingsäännöstöissä.
Kokaiinin, ekstaasin, kannabiksen tai heroiinin käyttö johtaa tänä päivänä automaattisesti kolmen kuukauden toimintakieltoon, jos aineita on käytetty kilpailun ulkopuolella eikä yhteydessä urheilusuoritukseen.
Suorittamalla päihdehoito-ohjelman – kuten Aaltonen omakustanteisesti teki – putoaa rangaistus kuitenkin yhteen kuukauteen.
Muutokselle on yksiselitteiset perusteet.
– Lähtökohtaisesti katsottiin, ettei näitä tiettyjä päihteitä käytetä urheilusuorituksen parantamiseen. Se nähdään pikemminkin viihdekäyttönä, jolloin urheilijan ongelma on jokin muu kuin urheilusuorituksen parantaminen, Lindblom kertoo MTV Urheilulle.
– Silloin urheilijaa kannustetaan hakeutumaan hoitoon, joka on samalla yksi insentiivi saada vähennystä rangaistukseen. Silloin antidopingtoimistoilla ei myöskään kulu niin paljoa aikaa kurinpitomenettelyihin, ja urheilijat voivat avoimesti myöntää olleensa viihdekäyttäjiä.
Lue myös: Leijonien olympiavoittaja paljastaa, miten hän käytti kiellettyä ainetta
Lindblom itse on uudistuksen puolella.
– Siinä mielessä tämä rangaistus on mielestäni todella hyvä, että tämä on sanktio joka tulee automaattisesti saman suuruisena kaikille.
Mutta voiko pienentynyt rangaistus olla uhka sille, että huumeiden viihdekäyttö urheilijoiden keskuudessa lisääntyisi?
– Lähdetään siitä, että mikä on antidopingsäännöstön tarkoitus? Sen tarkoitus on pitää huolta, ettei kukaan yritä parantaa urheilusuoritustaan keinotekoisesti, Lindblom puntaroi.
– Näillä päihteillä on erilainen sosiaalinen aspekti, eivätkä ne välttämättä paranna urheilusuoritusta. Siitä on jopa puhuttu, että pitäisikö näiden edes olla kiellettyjen aineiden listalla, jos antidopingsäännöstön tarkoitus on vain estää urheilusuorituksen parantaminen.
– Tässä on kuitenkin huomioitu myös se, että yleisesti ottaen nämä päihteet eivät ole terveydelle hyväksi. Ja antidopingsäännöstön yksi tarkoitus on suojella urheilijoiden terveyttä.
Tilanne ei myöskään ole niin mustavalkoinen, kuin ennalta määritelty rangaistuksen pituus antaa osoittaa. Käry tuo mukanaan myös mainehaitan, mikä voi johtaa esimerkiksi sopimuksen purkamiseen.
Näin kävi esimerkiksi Aaltoselle, joka menetti työpaikkansa Klotenissa heti dopingtutkinnan käynnistyttyä.
– Nämähän ovat kaikkiaan todella monipiippuisia juttuja. Miten urheilija tilanteeseen ajautuu, ja mikä on esimerkiksi seuran vastuu? Hylkääkö seura pelaajansa vai koittaako se auttaa sitä pääsemään käytöstä eroon?
Lue myös: Miro Aaltonen sai porttikiellon Leijoniin – Antti Pennanen: "Hyvä, että jäi kiinni, niin asiat tulevat näkyville"
Vaikka Aaltosen sopimus Klostenin kanssa purettiin, ei suomalaishyökkääjä joudu olemaan pitkään poissa tositoimista.
Aaltosella oli ennestään kaksivuotinen sopimus SC Bernin kanssa ensi kaudesta alkaen. Keskiviikkona seura kuitenkin tiedotti, että Aaltonen liittyy sveitsiläisjoukkueen vahvuuteen jo loppukauden ajaksi vapautuessaan toimintakiellostaan.
Aaltonen antoi positiivisen dopingnäytteensä joulukuussa ja on ollut väliaikaisessa pelikiellossa 17. tammikuuta lähtien. Aaltonen vapautuu siis toimintakiellostaan viikonvaihteessa.
Säännöstössä ongelma
Lindblom kuitenkin huomauttaa, ettei vuonna 2021 voimaan astunut antidopingsäännöstö ole vielä täydellinen. Mainituista päihteistä käryäminen ei johda suurempaan rangaistukseen samalla tavalla kuin dopingaineiden kohdalla.
– Näistä päihteistä tulevia rangaistuksia ei pidetä sellaisina, joista rangaistus tuplaantuisi. Rangaistus on se sama 1 tai 3 kuukautta, oli kyse ensimmäisestä, toisesta tai kolmannesta kerrasta, Lindblom tietää kertoa.
Tilanteeseen toivotaankin muutosta, kun uusi maailman antidopingsäännöstö astuu voimaan vuonna 2027.
– Sitä varten on nimenomaan tuotu esiin, että toisesta rikkomuksesta pitäisi tulla suurempi rangaistus. Se on nyt puheissa.
– Nykyisessä säännöstössä on siis huomattu virhe, että kyllä siinä pitäisi olla jonkinlainen korotus, jos ei ota opiksensa. Toistaiseksi rangaistus on kuitenkin joka kerta sama.
Aaltonen teki Klotenin paidassa 36 otteluun tehot 20+15=35 ennen potkujaan. Aaltonen voitti Leijonien riveissä olympiakultaa vuonna 2022.