Missä he ovat nyt: Blondi tuli taloon -sarjan Niko Sinervän uskomaton tarina: "Spede löysi lukion lavalta"

– Olihan se 17-vuotiaalle kundille ihan huikea juttu, Niko Sinervä huokaa.

Yksi 1990-luvun alkupuoliskon ikimuistoisimmista tv-sarjoista oli kiistatta Blondi tuli taloon. MTV3-kanavalla vuosina 1994-1997 esitetyn sarjan tapahtumat saivat alkunsa siitä, kun Anu Hälvän näyttelemä Johanna Tähtinen muutti Hurmalan perheen kotiin taloudenhoitajaksi.

Ensimmäisellä esityskerralla ohjelmaa seurasi viikoittain yli miljoona katsojaa. 

Ohjelman käsikirjoittajana toimi Venla-palkittu Elina Halttunen ja tuottajana itse viihdelegenda Spede Pasanen. Matti Hurmalaa näytteli tuolloin 17-vuotias Sinervä.

Miten tavallisesta Nikosta kasvoi koko kansan tuntema Matti?

"En ole koskaan ajatellut itseäni näyttelijänä"

Niko Sinervä oli vasta lukiolainen, kun Blondi tuli taloon -sarjan kuvaukset alkoivat. Hän opiskeli Tapiolan musiikkilukiossa ja oli varsin innokas esiintyjä.

– Yhteen lukion esitykseen saapuivat Pasasen Spede ja Elina Halttunen, joka loi tämän ihanan tarinan Hurmalan perheestä. Se oli suuri mysteeri kaikille, että mitä he tekivät siellä, ja sitä toki silloin kovasti spekuloitiin, Sinervä muistelee.

– Pian esityksen jälkeen tuli soitto ja pyyntö koekuvauksiin. En silloin oikein osannut edes jännittää sitä. Ajattelin vain, että mennään sinne ja hoidetaan homma.

Sinervä sai paikan Hurmalan perheen musikaalisena poikana. Hän kertoo, että käsikirjoittaja Elina Halttunen löysi Matin hahmoon paljon piirteitä hänestä itsestään, kuten juuri innon musiikkiin.

– En ole oikein koskaan osannut ajatella itseäni näyttelijänä, enemmänkin muusikkona. Olin silloin sarjan alkuaikoina tyystin harrastelijanäyttelijä, niin kuin muutkin ohjelman nuoriso-osastosta.

– Toki kehityimme kaikki sarjan aikana, ja hyvä niin. Sitä opeteltiin tekemällä, muutettiin asioita, kun huomattiin, ettei joku toimi. Lopputuloksesta tuli tosi hyvä. Sellainen, josta voi olla ylpeä.

Sarjan myötä nuoren Nikon elämä kääntyi ylösalaisin, sillä televisio-ohjelman tekeminen oli kokopäivätyötä. Ihmiset alkoivat pian tunnistaa miehenalun ja hän sai huomiota minne hyvänsä menikin.

– Koko elämä meni uusiksi kertaheitolla. Yhtäkkiä sitä muuttui tavallisesta Nikosta koko kansan Nikoksi. Mihinkään ei voinut mennä ilman, että ihmiset tunnistivat.

– Oltiin niin tiiviisti perhe. Kun tultiin Pöllölaaksoon studioille, kävelimme suoraan jääkaapille. Meno oli tuttavallista, Spede kävi välillä katsomassa, että ollaanko tarpeeksi tehokkaita ja ettei syödä liikaa jääkaapista.

– Speden toimisto oli meidän kuvaustilojen yläpuolella ja vastapäätä kuvattiin Speden Spelit -ohjelmaa. Siinä hän joka päivä pyöri, ja otimme usein matseja Spelien studiolla, hän muistelee nauraen.

– Jestas, mikä legenda hän olikaan.

Näytteli päivät, luki yöt

Sinervä kuvasi sarjaa lukio-opintojensa ohella. Ylioppilaskirjoitusten aikaan hän kävi päivät töissä ja luki öisin.

– Siihen nähden kirjoitukset menivät kohtuullisen hyvin, kun ottaa huomioon, kuinka paljon töissä meni aikaa.

Vaikka tahti oli valtavan hektinen, Sinervä muistaa ajat varsin onnellisina.

– Pelkästään hyviä muistoja. En muista olleeni väsynyt tai rasittunut. Nuorena sitä jaksaa eri tavalla. Ensimmäisenä muistuu mieleen, miten istuin Pöllölaakson parkkipaikalla lukemassa kässäriä, ennen kuin marssin sisään tekemään kohtaukset.

Televisionäyttelijänä oleminen ei ollut kuitenkaan pelkkää ruusuilla tanssia, etenkään ammatillisissa piireissä.

– Vielä silloin 1990-luvun alussa aisti sen, että jos olet ollut televisiossa, et ole uskottava missään muualla. En tiedä, oliko kyse vain ammatillisista piireistä ja oliko mukana nuoren miehen epävarmuutta. Ehkä silloin ajatteli liikaa sitä, mitä muut minusta ajattelevat.

Radio johdatti oikealle polulle

Sarjan viimeiset kolme jaksoa kuvattiin tasan 20 vuotta sitten, kesällä 1996. Sinervä oli tuolloin armeijassa. Vaikka Blondi tuli taloon -sarja oli nähnyt päätösjaksonsa, työt Pöllölaaksossa jatkuivat armeijan jälkeenkin. Sinervä päätyi töihin Radio Novalle, missä hän viihtyi kolmen vuoden ajan.

– Radion tekeminen oli käänteentekevä kokemus elämässäni. Siellä tajusin, ettei kaupallisuus ole vain ihmisille tyrkyttämistä, vaan se voi olla myös uuden kokemuksen mahdollistamista ja tarjoamista. Olin kauhean kiinnostunut psykologiasta ja etenkin ihmisten käyttäytymisestä.

Radiomaailmassa kiinnostus markkinointiin heräsi ja Sinervä päätti hakea Jyväskylän yliopistoon lukemaan taloustieteitä. 

– En ikimaailmassa uskonut pääseväni sisään, sillä ajattelin olevani huono lukemaan. Pääsin kuitenkin ja se on ollut elämäni paras päätös. Löysin oman polkuni.

”Kaipaan esiintymistä tosi paljon”

Sinervä luki itsensä maisteriksi ja on sittemmin tehnyt pitkän uran markkinoinnin parissa. Työelämän sykkeessä esiintymistä rakastava mies on joutunut luopumaan tärkeistä harrastuksistaan.

– Tietysti harmittaa, että musiikki ja teatteri ovat jääneet käytännössä kokonaan. Kaipaan esiintymistä tosi paljon. Muistan mikrofonit, valot, kamerat ja tuoksut.

– Välillä, kun käyn katsomassa ystävieni keikkoja tai teatteriesityksiä, tulee sellainen tunne, että vau. Tuo lavalla olo on niin makea juttu.

Sinervää ei kuitenkaan kaduta alan vaihto tai se, ettei hän lähtenyt tavoittelemaan näyttelijän uraa.

– Ei kaduta. Kaikki on mennyt hyvin ja elämä on nyt tasaista ja varmaa. Faktahan on se, että muusikkona tai näyttelijänä oleminen vaatii aivan valtavaa paloa sitä juttua kohtaan. Ylipäätään töiden löytämisen eteen on tehtävä aivan järkyttävästi hommia, eikä silloinkaan ole varmaa, että leivän kantaa pöytään.

Tätä nykyä Sinervä on 41-vuotias kahden lapsen isä, joka työskentelee toimitusjohtajana yrityksille etuohjelmia tekevässä maksukorttiyrityksessä.

– Onneksi myös nykyisessäni työssä on paljon esiintymistä. Pääsen puhumaan kaikenlaisille yleisöille.

”Pitäisi järjestää tapaaminen”

Sinervä muistelee Blondi tuli taloon -sarjan kuvausvuosia lämpimästi ja kuvailee näyttelijäporukan olleen kuin yhtä perhettä. Tapaamiset muiden sarjan tähtien kanssa ovat jääneet kuitenkin harmillisen vähäisiksi.

– On ollut pikaisia morjestuksia, tai laitettu terveisiä jonkun välityksellä. Minulla on pitkään ollut tavoitteena järjestää tapaaminen. Olisi niin hienoa nähdä kaikkia. Ehkä nyt sarjan päättymisen 20-vuotisjuhlan kunniaksi sitten.

Yhä yli 20 vuoden jälkeenkin ihmiset tunnistavat 17-vuotiaan Nikon aikuisesta miehestä.

– Vielä 2000-luvun alussa ihmiset tunnistivat ihan jatkuvasti, mutta sitten se pikkuhiljaa hiipui. Yhä kuitenkin esimerkiksi työelämässä syntyy tilanteita, kun hetken aikaa tuntemattoman ihmisen kanssa juteltuani hän kysyy: ”Missä olemme tavanneet aiemmin?”