Missä he ovat nyt: Tänä iltana ei tuu pakkeja! Pelimies-hitin tekijä vaihtoi keikkalavat oopperaan

"Na-na-na-naa-na-na-nan-nan-naa

Na-na-na-naa-na-na-nan-nan-naa

Na-na-na-naa-na-na-nan-nan-naa

Tänä iltana ei tuu pakkeja"

Tällä rallatuksella lähtivät käyntiin lukuisat illanistujaiset, bileillat, etkot ja jatkot 11 vuotta sitten. Martti Vainaa & Sallitut aineet -yhtyeen menevä Pelimies-kappale singahti kesän 2005 superhitiksi heti virallisen julkaisunsa jälkeen.

– Tuottajamme Atte Blom sanoi joskus, että sellaisia hittejä tulee vain kerran 15 vuodessa, Kimmo Rantamäki muistelee.

Hän on Martti Vainaa & Sallitut aineet -yhtyeen laulaja ja mies Pelimiehen takana.

Vuonna 2001 Rantamäki päätti kahden kaverinsa kanssa perustaa cover-bändin, joka esiintyi kavereiden juhlissa ja muissa tapahtumissa.

– Meillä oli hyvä boogie ja kemiat pelasivat yhteen. Pian kuitenkin tajusin, että halusin tehdä myös omia biisejä. Myös Pelimies syntyi jo silloin alkuaikoina, Rantamäki muistelee.

Myöhemmin koko Suomen viralliseksi kesähitiksi noussut kappale oli alun perin pienen porukan sisäpiirijuttu.

– Teimme sen kannatuslauluksi Jyväskylän Happee-salibandyjoukkueelle, jossa itsekin pelasin. Halusimme kuitenkin tehdä vähän geneerisemmän laulun, joka aukeaa muillekin. Ainoastaan kohta ”Ihanaa hirvet ja ihanaa leijonat” viittaa Happeen hirviin, Rantamäki selittää.

Bändin nimen takana tuttu mies

"Tule niin vien sinut kahville

Ja nakkikioskille jatkoille

Siitä taksiin ja saatille

Tänä iltana ei tuu pakkeja"

Syksyn 2005 ja kesän 2006 Martti Vainaa & Sallitut aineet kiersi Suomen isoimpia festareita ja tapahtumia. Onnellinen nyt -albumi julkaistiin syksyllä 2005. Pelimies oli noussut heti julkaisemisen jälkeen virallisen singlelistan kärkeen, ja oli kaikkiaan koko vuoden myydyin single. 

Kaikki oli tapahtunut nopeasti, ja keikkojen takia alkujaan kolmihenkiseen bändiin oli pitänyt pestata pikavauhtia kaksi jäsentä lisää. Tuottajaksi bändi oli saanut legendaarisen Love Recordsin perustajan Atte Blomin.

– Siinä kevään aikana alkoi tosissaan realisoitua, että meille oli kysyntää. Varsinkin, kun saimme vielä Aten taaksemme, sillä on hän on todella iso nimi alalla, Rantamäki kertoo.

Jättisuosio tuli yllätyksenä, vaikka Rantamäki olikin koko ajan luottanut bändiinsä.

– Jo silloin, kun soitimme triona covereita, olin varma, että jotain tulee vielä tapahtumaan. Mutta se, että kappaleesta tuli niin järjettömän iso hitti, oli tietysti yllätys.

Bändin jäsenet käyttivät salanimiä. Rantamäki oli Max Poster ja yhtyeessä soittivat myös Dan Suker, Wolf Gustav, Dick Burner ja Lazy Diamond. 

– Keksin meille nämä nimet, koska pidin ajatuksesta tehdä musiikkia alter egojen takaa. Siinä voi leikkiä ikään kuin roolipeliä, vaikka tekeekin hommaa sydämestään. Salanimet auttavat myös siinä kohtaa, kun kaikki kuitenkin aina jonain päivänä loppuu, Rantamäki miettii.

Harva esimerkiksi tietää, että Lazy Diamond -alter egon takaa löytyy suurelle yleisölle tuttu mies.

– Ylen toimittaja Mikko Kekäläinen soitti bändissämme rumpuja. Hän on myös enemmän tai vähemmän bändin nimen takana. Pidin nimestä oitis, Rantamäki paljastaa.

Kekäläinen on tuttu muun muassa Puoli seitsemän -ohjelmasta. Parhaillaan hän juontaa Rion olympialaisten kisastudiota.

"Little tenor" syntyy syksyllä

Vuoden 2005 jälkeen bändi keikkaili vielä pari vuotta. Sitten muut asiat nousivat tärkeämmiksi. Lopettamiseen ei liity mitään sen dramaattisempaa, eikä Rantamäki pidä mahdottomana, etteikö Martti Vainaa & Sallitut aineet voisi vielä joskus soittaa yhdessä.

– Se kuitenkin vaatisi sen, että kaikilla on hyvä fiilis ja oikea elämäntilanne tehdä sitä. Meille se suurin suosio tuli aikanaan juuri sopivaan vaiheeseen. Sitten bändi jäi tauolle luonnollisista syistä, tuli siviiliduunihaasteita ja henkilökohtaisia syitä, Rantamäki selittää.

Hän muistelee keikkavuosia lämmöllä ja nostalgialla, vaikka ei ihan heti välttämättä hyppäisikään takaisin vanhaan elämäntyyliin.

– Eihän se ehkä pidemmän päälle ole kovin ideaalia elämää. Mutta jos pystyy säilyttämään sen poikamaisen innon esiintymiseen, se on todella palkitsevaa. Kontakti yleisön kanssa sai jalat nousemaan ilmaan jokaisella keikalla. Mutta tuli siinä nähtyä myös, mitä se voi raadollisimmillaan olla. En voi sanoa, että minulla olisi valtavaa tarvetta kokea sitä välittömästi uusiksi, Rantamäki miettii.

Eikä tilanne tällä hetkellä olisikaan keikkailulle kaikkein otollisin, sillä hän saa tänä syksynä esikoispoikansa puolisonsa Maijan kanssa. Rantamäki toivoo, että rakkaus musiikkiin periytyy isältä pojalle.

– Hänelle on ostettu jo ruokalappu, jossa lukee "little tenor", hän naurahtaa.

Pelimiestä oopperajuhlabändin säestyksellä

Nykyään Rantamäki työskentelee Savonlinnan Oopperajuhlien markkinointiviestinnän suunnittelijana ja Club Operan isäntänä. Musiikki on siis pysynyt osana elämää.

– Olen digannut klassista laulua ja käynyt tunneilla jo silloin, kun soitimme poppia. Päädyin töihin ensin Kansallisoopperaan ja sitten Savonlinnan Oopperajuhlille. Tykkään valtavasti oopperalaulusta. Siinä täytyy todella laittaa kroppa likoon, Rantamäki kuvailee.

Laulamistakaan Rantamäki ei ole jättänyt, sillä hän on mukana Ylioppilaskunnan Laulajissa. Ryhmän mukana Rantamäki on kiertänyt ympäri maailmaa ja esiintynyt sinfoniaorkestereiden kanssa esimerkiksi Kiinassa, Meksikossa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Kuoroharrastus on vienyt miehen jopa Chisun levytysstudioon.

– Lauloimme viidellä kappaleella Chisun uusimmalla Polaris-levyllä. Kuoro esiintyi Chisun kanssa myös Ruisrockissa, mutta minulla oli silloin työvelvollisuuksia Savonlinnassa, joten en valitettavasti päässyt mukaan, hän kertoo.

Tänä syksynä Ylioppilaskunnan Laulajat nousevat vielä lavalle M. A. Nummisen kanssa Nosturissa.

– Päädyin kuoroon vähän kokeilumielessä kavereiden kautta, mutta se on ollut mieletön kokemus. Kuoro on todella mielenkiintoinen instrumentti, ja on hieno fiilis päästä jätkien kanssa kiertämään maailmaa. Vaikka olenkin solisti, olen aina ollut myös joukkuepelaaja.

Martti Vainaa -tausta nousee Rantamäen mukaan esiin silloin tällöin, ja välillä hän on päätynyt esittämään vanhaa hittiään yllättävissä paikoissa ja seuroissa.

– Pelaan salibandya nykyään espoolaisessa SBS Kings -joukkueessa, ja kyllähän Pelimiestä on tullut välillä joukkueen saunailloissa esitettyä. Olen myös laulanut sen Oopperajuhlien housebandin kanssa savonlinnalaisessa pubissa. Nämä ovat olleet ihan hauskoja irtiottoja, hän kertoo.

Rantamäki ei tee numeroa taustastaan, mutta ei sitä peittelekään. Asiasta kertominen herättää yleensä ihmisissä vain riemua.

– Ihmisille tulee positiivisia muistikuvia mieleen. He alkavat muistella, kuinka aikanaan kuuntelivat kappaletta, ja ihmettelevät, että olenko todella "se", Rantamäki naurahtaa.