Suomalaisvanhemmat ovat huolissaan lastensa älypuhelimien käytöstä. Vanhempien suurin huolenaihe on, pääsevätkö lapset käsiksi haitallisiin sisältöihin. Puolet vanhemmista ei kuitenkaan tarkasta lainkaan tai vain silloin tällöin, mitä lapset ovat puhelimellaan tehneet.
6-vuotiaat ystävät nauravat ja ottavat älypuhelimella itsestään kuvia. Kummallakaan ei vielä ole omaa puhelinta.
6-vuotiaat hassuttelevat älypuhelimen kanssa.
– Luulen, että koulun alkaessa on hyvä aika hankkia puhelin. Myös isoveli sai puhelimen täyttäessään 7 vuotta, kertoo Hilman isä Johan Huldén.
Johan Huldén kertoo tietävänsä suhteellisen hyvin, miten Hilman isoveli Liam käyttää älypuhelintaan.
Suomessa lapset saavat älypuhelimen usein juuri koulun alkaessa. 6-vuotiaista puhelin on joka kolmannella ja 4-5-vuotiaistakin joka kymmenennellä.
Asia selviää tutkimuksesta, johon IRO Research haastatteli Xplora Mobilen toimeksiannosta 300 iältään 4-12-vuotiaiden lasten vanhempaa.
Pelaamista ja YouTube-videoita
Suomalaisvanhemmat ovat huolissaan lasten älypuhelimen käytöstä.
– Suurin huolenaihe on vaarallisen sisällön kohtaaminen. Se, että lapset kohtaavat jopa pornograafista sisältöä, joutuvat vieraiden, väärien ihmisten kanssa kontakteihin tai viettävät aivan liikaa aikaa puhelimen kanssa, kertoo IRO Research Oy:n johtaja Sylva Vahtera.
Sylva Vahtera kertoo, että usein lapsi saa älypuhelimen ryhmäpaineen takia. Jos kavereilla on älypuhelin, lapsikin haluaa sellaisen.
Huolista huolimatta vain joka kymmenes vanhempi tarkistaa päivittäin, mitä lapset ovat puhelimellaan tehneet. Puolet vanhemmista ei tee sitä lainkaan tai vain silloin tällöin.
Kolmannes ei myöskään tiedä, miten lasten puhelimien yksityisyysasetuksia muokataan. Neljäsosa ei puolestaan usko, että he voivat auttaa lastaan puhelimen ja digitaalisten sisältöjen turvalliseen käyttöön.
Hilma kyllä tietää, mitä isoveli älypuhelimellaan mieluiten tekee.
– Hän pelaa!
– Hän pelaa ja katsoo myös Youtubesta videoita, Johan Huldén lisää.
Ensipuhelin ranteessa
Norjassa kehitetyllä lasten ensipuhelimella ei sen sijaan pelata. Rannekellon näköisellä puhelimella voi kyllä soittaa ja viestiä muuten. Hälytysnappikin siinä on. Norjassa perinteinen älypuhelin hankintaan tyypillisesti vasta 10-vuotiaille.
Timo Vaskio esittelee lasten ensikelloa. Kellosta tulee syksyllä oma versionsa senioreille.
– Yksi syy voisi olla se, että norjalaiset kasvavat siihen, että he liikkuvat ja ovat paljon ulkona. Se on sisäänrakennettu siihen heidän genreensä, pohtii Xplora Mobilen maajohtaja Timo Vaskio.
Xploralta tulee Suomen markkinoille vastaavanlainen puhelin senioreille ensi syksynä. Norjassa se on jo käytössä.
Timo Vaskio kertoo, että Norjassa lapset saavat ensimmäisen älypuhelimen selvästi myöhemmin kuin suomalaislapset.
– Kokemus sieltä on, että Alzheimer-potilaiden itsetunto on kasvanut puhelimen kanssa. He uskaltavat paremmin lähteä liikkeelle, kertoo Vaskio.
”Suojellaan pienimpiä”
Helsingin yliopiston kehitys- ja kasvatuspsykologian dosentti Kati Heinonen toteaa, että mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee tukea ja apua älylaitteiden kanssa.
Eivätkä kaikista pienimmät älypuhelinta edes tarvitse.
– Ensimmäiset elinvuodet ovat aivojen kehityksessä erittäin aktiivista aikaa. Digitaalisia ärsykkeitä ei suositella. Suojellaan pienimpiä, Heinonen sanoo.
Kati Heinonen muistuttaa, että usein lasten mielestä aikuiset käyttävät älypuhelinta liian usein.
Jos lasten puhelimien käyttö ärsyttää vanhempia, toimii se tosinkin päin.
– Useammassa kansainväisessä tutkimuksessa nousi esiin se, että alakoululaiset sanoivat vanhempien käyttävän liikaa kännykkää tai älylaitetta.
– Mitä enemmän aikuinen käyttää puhelinta, sitä enemmän sitä käyttää myös lapsi, Kati Heinonen sanoo.