Kahdeksalla kymmenestä ala-asteikäisestä on oma puhelin ja sitä käytetään monipuolisesti, selviää teleoperaattori DNA:n kyselystä.
Jännitys, innostus, pelko, odotus – kaikki varsin kuvaavia adjektiiveja puhuttaessa lapsen koulutien alkamisesta.
Lapsi ei ole kuitenkaan ainoa, jota uusi yhteisö mahdollisesti jännittää. Teleoperaattori DNA:n kyselyn mukaan koulun aloittaminen on selvä rajapyykki siihen, että myös lapselle ostetaan matkapuhelin. Syytkin ovat selviä: lapsen turvallisuus halutaan taata, vaikka itse ei oltaisi paikalla. Aina voi soittaa.
Kun kuusivuotiaista 27 prosentilla on oma puhelin, luku nousee kohisten seuraavissa ikäluokissa. Kahdeksanvuotiaista jo lähes kaikilla on matkapuhelin.
Vinkkejä vanhemmille lapsen puhelimen käyttöön
- Lapsi oppii hyvän tavan mukaisen mediankäytön vanhemmiltaan. Kuuntele, opasta ja opi myös itse.
- Pelaaminen ja netissä surffailu eivät ole pelkästään huonoja asioita, sillä ne auttavat oppimisessa ja kehittävät ongelmanratkaisukykyä. Kohtuus kuitenkin kaikessa, sopikaa yhdessä ruutuajasta.
- Lapsen liittymään voi asentaa saldorajan ja maksullisten palvelujen käyttöä pystyy rajoittamaan. Sopikaa, että puhelinta ei saa antaa muiden käyttöön.
- On siis oltava tarkka, mitä netissä jakaa. Lasten voi olla vaikeaa arvioida, mitä tietoja ja kuvia itsestä jakaa voi huoletta. Esimerkkien kautta lapsi ymmärtää, mikä on yksityisen ja julkisen tiedon ero.
- Keskustele lapsen kanssa, mikä on sopimatonta käyttäytymistä ja miksi. Esimerkkien kautta lapsi oivaltaa, että itseen kohdistuva kiusaaminen ei varmasti tunnu kivalta.
Myös älypuhelimen näyttöä painelevat yhä pienemmät sormet. 12-vuotiaista lähes kaikilla, kahdeksanvuotiaillakin kolmella neljästä. Sosiaalisessa median kanssan ollaan tekemisissä jo ala-asteen alkumetreillä.
– Hyvin yleinen kuvio on, että lapselle hankitaan ensimmäinen puhelin koulua varten ja sen käyttöä harjoitellaan yhdessä. Yhä useammin ensimmäinen puhelin on älypuhelin, jolloin sen hankkimiseen liittyy myös netin käytön pelisääntöjen opettelu, sanoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.
Somenatiivit pelaavat ja viestittävät
Kun vanhemmat hankkivat lapselleen puhelinta, usein ajatuksena on hankkia väline soitteluun ja viestittelyyn. Luovat ihmisentaimet ovat oppivat kuitenkin älypuhelinten salat nopeasti.
Matopelin viitoittama kännykkäpelien voittokulku jatkuu: kolme neljästä ala-asteikäisestä kertoo pääosin käyttävänsä kännykkää pelaamiseen.
Ala-asteen käytävillä kaikuvat yhä useammin myös Youtube-videot.
Sosiaalisen median palveluja sen sijaan käytetään vielä valtaväestöä varovaisemmin. Instagramissa kertoo olevansa vajaa kolmasosa älypuhelimia käyttävistä nuorista, kun Facebookissa on vain noin joka kymmenes lapsi.
Viestipalvelu Whatsapp näyttääkin nousevan ylitse muiden. Kolme neljästä ala-astelaisesta näpyttelee viestinsä pääsääntöisesti Whatsappia käyttäen.
– Oman puhelimen ja lapsen ensikohtaaminen on tärkeä vaihe, koska silloin luodaan pohja tuleville mediataidoille. Yhteisistä pelisäännöistä on kuitenkin hyvä sopia heti alkuvaiheessa, painottaa Aavikko.
Vastuulliset ala-astelaiset
Vanhempien suurimpia huolenaiheita lapsen puhelinkäytössä ovat netin valvomaton käyttö, haitalliset sivustot ja se, että puhelimen käyttöön kuluu liikaa aikaa.
Vanhemmat kuitenkin luottavat lapsiensa vastuunkantokykyyn: Kuusivuotiaiden lasten vanhemmista 42 prosenttia uskoo, että oma lapsi pystyy kantamaan vastuuta puhelimen käytöstään.
12-vuotiaiden vanhemmista jo 80 prosenttia on tätä mieltä.
Lapset kännykkä
Korjattu kirjoitusvirheitä klo 10.10.