Mediat maailmalla ovat nostaneet esille, ettei kukaan tiedä varmuudella, millaisia seurauksia Z-sukupolven lapsille nykyajan "kännykkälapsuudesta" on.
Nyt 12-vuotiaat lapset kuuluvat niin sanottuun Z-sukupolveen. Yhdysvaltalainen riippumaton tutkimuslaitos Pew Research Center määrittelee Z-sukupolven vuosina 1997–2012 syntyneiksi lapsiksi.
Tutkimuksista kuitenkin tiedetään, että he ovat yksinäisempiä, ahdistuneempia ja masentuneempia. He nukkuvat vähemmän kuin edeltävien sukupolvien lapset ja ajattelevat, ettei heidän elämällään ole merkitystä.
– Kyllä, se on juuri näin. Tämä kuvaa hirveän hyvin sitä tyhjyyttä ja tarkoituksettomuutta, jota tämän ikäiset lapset tuntevat. Se ei ole varsinaisesti surua tai masennusta, vaan he ovat ulkoisen palautteen varassa, kun tykkäyksiä ei tule somessa, lääketieteen tohtori ja lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen sanoo.
– Sen sijaan olisi suotavaa, että tämän ikäiset lapset olisivat vaikka isän tai äidin kainalossa sohvalla katsomassa televisiota ja kävisivät yhdessä saunassa tai lenkillä ja tekisivät muita merkityksellisiä asioita, hän sanoo.
Jo 12-vuotiaat näkevät somessa kovaa pornoa
TikTokin, Facebookin, YouTuben, Instagramin ja Snapchatin ikäraja on 13 vuotta, mutta käytännössä myös nuoremmat käyttävät näitä palveluita. WhatsApp ilmoitti taannoin laskevansa ikärajaansa. Aiemmin ikäraja oli 16, nyt 13.
Mitä 12-vuotias lapsi näkee somessa?
Vanhemmat eivät aina edes tiedä, mitä WhatsAppissa leviää. Esimerkiksi Helsingin kouluissa lapsia lisättiin viime joulukuussa WhatsApp-ryhmiin, joissa levisi erittäin epäasiallista sisältöä.
– Kuulostaa tyhmältä, Sinkkonen aloittaa.
Hän muistuttaa, että vihjepalvelu Nettivihje on luotu sitä varten, että lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa voitaisiin torjua.
– Kerran sinne otti yhteyttä 10-vuotias tyttö, joka oli avannut sivuston, jolla oli kolme 60-vuotiasta setää harrastamassa suuseksiä.
Sinkkonen varoittaa, ettei yhteiskunnassa olla havahduttu riittävästi siihen, että lasten kännyköiden käyttöä pitäisi rajoittaa enemmän.
– Kohta tullaan siihen, että on pakko rajoittaa.
Hän muistuttaa, että somejättien sovellukset ja pelit ovat miljardibisnestä samalla lailla kuin 1980-luvun kapitalismi.
– Voi kysyä, millaisia seurauksia tällä on, missä nyt olemme. 12-vuotiaista pojista useimmat ovat nähneet kovaa pornoa, ja se rikkoo rauhallista kehitystä. Nuoren identiteetin muodostaminen on paljon vaikeampaa tänä päivänä, Sinkkonen sanoo.
Pitäisikö lasten kännykän käyttöä rajoittaa?
Hän kuitenkin ymmärtää myös niitä vanhempia, jotka kertovat lastensa esimerkiksi pelaavan liikaa, mutta eivät mahda sille mitään.
– Jos aikuinen on ihan muissa töissä, ei voida olettaa, että hän työpäivänsä jälkeen perehtyy vielä somen maailmaan. Siksi vanhemmilla voi olla sellainen "antaa olla" -olo.
Lue myös: "Ruutukaappaus" on aikamme epidemia, joka koskee kaikenikäisiä
Rikkoo lasten normaalin kehityskulun
Lastenpsykiatrin mukaan some ja nettimaailma rikkovat lapsen kehityskulkua ja -kaarta monin tavoin.
– 12-vuotias elää keskilapsuuden loppua, joka on voimakkaan kognitiivisen kehityksen aikaa. Sitä luonnehtivat yleensä 8–9-vuotiaana aloitettujen harrastusten merkitys. Kun mennään teini-ikää kohti, on syntynyt joukkueita ja ystävyyssuhteita.
Tytöillä meno on keskustelevampaa, pojilla taas mukana on toimintaa.
– Tässä iässä kaverisuhteet ja identiteetti myös syvenevät. Tytöille äiti on edelleen tärkeä, pojille isä, valmentajat tai esimerkiksi soitonopettajat.
Sukupuolihormonien pitoisuudet alkavat Sinkkosen mukaan kohota jo kaksi, kolme vuotta ennen kuin murrosiän merkit ovat näkyvissä, joten 6.-luokkaisten joukossa on jo selvästi puberteetti-iässä olevia tyttöjä. Kuitenkin kuudennella luokalla vain muutama poika on tässä vaiheessa.
Some rikkoo tätä kehitystä, kun yhä nuoremmille tungetaan seksuaalisuutta.
Z-sukupolven lapset istuvat usein sisällä tuijottamassa kännykän ruutua. Lapset saattavat myös itse jo tehdä someen sisältöä.
Lastenpsykiatri kannattaa kännykkäkieltoa
Verrattuna milleniaalisukupolveen eli vuosina 1981–1996 syntyneisiin lapsiin, jotka viettivät lapsuutensa ulkona juoksentelemassa ja majoja rakentelemassa yhdessä naapuruston muiden lasten kanssa, Z-sukupolven lapset istuvat usein sisällä tuijottamassa kännykän ruutua.
Pitäisikö kännykät kieltää kouluissa?
– Kyllä, kännykkäkielto ehdottomasti, Sinkkonen sanoo.
Hän ei usko vanhempien selityksiä siitä, että lapseen on aina saatava yhteys.
– Höpsistä. Mikä on sellainen tilanne, että ei voida odottaa kolme tuntia? Koulusta kyllä tiedotetaan vanhempia hätätilanteissa.
Entä mitä lastenpsykiatri arvelee, että lapselle tapahtuu, kun hän ei enää saa leikkiä rauhassa, vaan hänelle työnnetään kännykkä käteen heti, jos hän osoittaa tylsistymisen merkkejä tai vanhemmat tarvitsevat taukoa?
Osaako lapsi, joka ei leiki, ottaa riskejä, kehittyvätkö hänen sosiaaliset taitonsa ja ystävystyykö hän helposti?
– Yhteiskunnasta puuttuu tietynlainen häveliäisyys rajojen asettamiseen, Sinkkonen arvelee.
Väärinymmärryksen riski
Hän puhuu 30 vuoden kokemuksella siitä, että lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän vanhempien läsnäoloa, mutta pahoittelee sitä, että hänen huolensa ymmärretään usein väärin.
– Siitä tulee aina vastaisku ja väärinkäsitetyn vapauden idea. Lasta ei pidä tukahduttaa, mutta rajat pitäisi asettaa.
Hän ihmettelee, miksi esimerkiksi perhekodeissa ei saa ratsata hoidossa olevien nuorten laukkuja.
– Lapset ovat siellä lastensuojelua varten ja ovat esimerkiksi alkaneet käyttää huumeita nuorena, mutta heidän kännykkäänsä ei saa ottaa pois, koska yksityisyyden ja omaisuuden suoja estää sen. Siitä seuraa se, että juristit tulevat perään.
Sinkkosesta onkin uskomaton paradoksi, että lapsi on suojeltavana jossain, jossa hänen tekemisiinsä ei kuitenkaan saa puuttua.
–Tämä kuvastaa yleistä hys hys -mentaliteettia.
Lue myös: Lasten kiireelliset sijoitukset ovat kymmenkertaistuneet 90-luvulta – "Lastensuojelu on kaaoksessa"
Nuorta ei kannata komennella
Tutkimusten mukaan Z-sukupolvea ei kiinnosta alkoholi, seurustelu, seksi, ajokortin saaminen tai muuttaminen omaan asuntoon samalla tavalla kuin aiempia sukupolvia.
Sen sijaan heillä on useammin vaikeuksia käsitellä turhautumisia ja päästä niistä yli ja jopa itsetuhoisia ajatuksia.
Sinkkosen mukaan vanhemman ei kuitenkaan kannata luovuttaa, jos nuori käyttäytyy näin.
Silloin on olennaista, ettei vanhempi ala komennella nuorta, vaan tekee tämän kanssa merkityksellisiä asioita, oman jaksamisensa puitteissa.
– Se on hyvin suoraviivaista. Nuorelle voi esimerkiksi ehdottaa, että mitä jos mentäisiin yhdessä lenkille tai saunaan, tai sitten voi lähteä hänen kanssaan futistreeneihin tai yhdessä elokuviin. On mukana siinä nuoren arjessa.
Sillä, että nuoret saadaan pois somesta ja lenkille tihkusateeseen ja sitten saunaan, on merkitystä.
– Lopuksi kaikilla voi olla hemmetin hauskaa.
Lue myös: Somesta tuttu lääkäri Atte Virolainen vetosi nuoriin suorassa lähetyksessä
Vanhempi, kokeile tätä kysymystä
Jos vanhemmat eivät jaksa kiinnostua nuoren arjesta, sillä voi olla vakavia seurauksia.
Sinkkonen kertoo tapauksesta, jossa sijoitettu poika oli joutunut poliisin puhutteluun. Poika oli kuvaillut vanhempiaan sanomalla, ettei "heitä kiinnosta".
– Nuori toivoo, on että joku olisi kiinnostunut hänestä. Jos vanhempi vain mekaanisesti käskee ja komentaa, se ei yleensä toimi, ja siitä tulee vastustusta ja kiukuttelua. Toiminta pitäisi tapahtua hyvän yhdessä olon kautta.
Mihin sisältövaroituksia tarvitaan somessa? Juttu jatkuu videon alla.
9:35
Mihin sisältövaroituksia tarvitaan? Onko niistä haittaa; voiko kirjoista traumatisoitua? Haastattelussa Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.
Jos nuori kuitenkin oireilee, hänelle voi olla pysäyttävä kokemus joutua poliisipuvussa olevan poliisin puhutteluun.
– He ovat hirveän taitavia. Heiltä puuttuu lässytys ja he menevät suoraan asiaan. Jos on vielä sellainen poliisi, joka on sydämellä mukana, nuori voi reagoida puhutteluun eri lailla.
– Eräskin naispoliisi kertoi pojasta, joka oli lintsannut ja näpistellyt, eli ei mitään kauhean vakavaa, ja poliisi oli sitten kysynyt tältä: "Mitä sulle oikein kuuluu?", johon poika oli vastannut: ”Vittu on se kyllä kummallista, että ensimmäinen henkilö, joka sitä minulta kysyy, on kyttä.
Sinkkonen kutsuu naispoliisin kysymystä terapeuttiseksi interventioksi, koska kukaan muu ei ollut kysynyt asiaa pojalta.
– Mutta se on loistava kysymys myös vanhemmille, kuraattoreille ja muille poliiseille.
Lue myös: Somehaasteet ovat liikenteessä jopa hengenvaarallisia – "Typeryyksiin taivuttelevia kavereita ei tarvitse ottaa kyytiin"
Some on "jumalaton ryöppy" nuorelle
Sinkkonen työskentelee edelleen lastenterapian parissa ja kertoo, että peli- ja kännykkäriippuvuudet tulevat keskusteluissa usein esille. Hän kuitenkin huomauttaa, että vielä 14-vuotiaat kaipaavat leikkimistä.
– Muistan kaverin, joka kertoi leikkineensä rosvoa ja poliisia puolen tusinan muun kanssa kuusi tuntia. Se oli pojasta hemmetin hauskaa.
Lastenpsykiatri kertoo myös olevansa "järkyttävän konservatiivinen" siinä, mitä tulee niin sanottuun vapaaseen leikkiin verrattuna kännyköihin ja somen käyttöön.
– Olen käynyt debattia peliasiantuntijoiden kanssa, ja peliriippuvuus käyttää samoja aivoratoja, samoja dopamiinikoukkuja, kuin mikä tahansa muu addiktio.
Sinkkonen kuvaileekin sometulvaa "jumalattomana ryöppynä" nuoren aivoille.
– Lasten pelaaminen on samanlaista kuin mikä tahansa riippuvuus, ei kaikilla, mutta osalla on vaikea päästä irti riippuvuudesta.
Monien nuorten suosimien sovellusten ikäraja on 13 vuotta, mutta käytännössä myös paljon nuoremmat käyttävät niitä.
Sukupolven ylistä rajaa pidettävä yllä
Entä miltä lastenpsykiatrista kuulostaa Etelä-Karjalan malli, jossa alle 15-vuotiaasta lapsesta, joka tekee koulussa lainvastaisen teon, tehdään rikosilmoitus?
– Vaikea ottaa kantaa, onko hyvä vai ei.
Katse täytyy kasvatuksen asiantuntijan mukaan kääntää perheeseen, jossa vuorovaikutustaitoja opitaan. On esimerkiksi erittäin tärkeää, että kotona vanhempi ei anna lyödä itseään – edes leikillä. Kotona lapselle myös opetetaan käytöstapoja ja odottamista.
Lue myös: Niilo, 17, menehtyi somehaasteen seurauksena: Lasten ja nuorten parissa leviää jopa hengenvaarallinen ilmiö
Sinkkonen on mukana Non Fighting Generation ry -nimisessä nuorisokasvatusjärjestössä eli NFG:ssä, joka tekee niin sanottuja kolmen käynnin paketteja kouluihin. Käynneillä oppilaille kerrotaan, mitä koulukiusaaminen on.
– Joskus lapset kertovat, etteivät he ole ymmärtäneet, mikä on kiusaamista.
Sinkkonen muistuttaa, ettei ole mitään perustetta sille, että vanhempi antaisi lapsen lyödä itseään.
– Kun 2–3-vuotias nipistää, hänelle pitää sanoa ei. Jos se ei tehoa, lasta tulee ottaa ranteesta ja torua.
– Perustelu on se, että lapsi tarvitsee itse itseään vahvemman vanhemman. Jos itseään antaa muksia, se aiheuttaa lapsessa turvattomuutta, ja lapsi hämmentyy ja kysyy, mitä hyötyä siitä luuserista on minulle.
Kyse on Sinkkosen mukaan siitä, että sukupolven ylistä rajaa pidetään yllä.
Lue myös: Tiedätkö, mitä lapsi selaa somessa? Älä tuijota vain ruutuaikaa – "Olemme monesti tietynlaisessa pimennossa"
"Some ja grooming liittyvät vahvasti yhteen" – vihjeiden määrä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä yli kymmenkertaistui vuodessa
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Osittaislähteet: The New Yorker, Politico